Urheiluselostuksen MM-kisat

Hyvää iltaa täältä talvisesta Turusta ja tervetuloa tedinblogin pariin jälleen kerran! Kuten jo näette otsikosta, tämän kertaisena aiheena on urheiluselostuksen MM-kisat. Olosuhteet ajatusleikin ankaralle mitellölle ovat mitä otollisimmat: on pimeää ja puoliyö on sivuutettu juuri kun kirjoitus pyörähtää käyntiin. Yleisöä on läsnä tasan nolla maksanutta katsojaa, mutta kannustuksen puute ei haittaa. Uljaasti kuin kuullut hakkapeliitat ted käy taistoon ajatustensa saamiseksi juuri sinunkin näytöllesi. Mutta ennen kuin jatketaan, otetaan pieni mainoskatko.

(Jatkuu, pimpelipom)

Ted osti motskarin ja perui kaupan. Ted sopi alustavasti toisenkin prätkäkaupan, vaan ei taida sitäkään pyörää ostaa. Mutta iso sen pyörän pitää olla! Ja vaihtamalla kaupankohteen halvempaan voi ostaa täydennyksiä vuosia käyttämättä olleisiin ajoasuihin, sekä tietenkin momenttiavaimen. Sitähän jokainen vanhojen romujen hoivalua suunnitteleva ensinnä tarvitsee.

(Jatkuu, pompelipim)

Ja mainoskatkon aikana täällä onkin ensi erä alkanut. Voitolla on Suomi24:n serveri, joka on jo kerran saanut tedin kuumenemaan ja käymään jäähypenkillä tasaamassa kierroksiaan. Urheiluselostuskilpailut eivät missään tapauksessa ole raakojen ja suurten miesten voimalaji. Vaikka selostuskopissa tai tilassa tietenkin mitataan selostajan äänellään tai raajoillaan tuottamat desibelit, myös tekniikan ja tyylin hallinta ovat mittaamattoman tärkeitä menestymiseksi.

Mutta tekniikasta ja tyylistä emme mittele vielä. Ensi erähän on nimenomaan äänentason mittausta. Kukin kilpailija saa ennen varsinaista ensimmäistä kilpailusuoritustaan lämmitellä selostamalla esimerkiksi yhden erän piirinmestaruustason juniorijääkiekkoa. Lämmittelykierrosta ei koske tekniikka- eikä tyylisäännöt. Kiroilu ja poliittisesti epäkorrektit ilmaukset ovat siis sallittuja. Tarkoitus on, että selostaja saa äänensä soimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja pääsee tunnelmaan. Itse suoritus alkaa, kun ottelija saa selostaakseen varsinaisen kilpailutehtävän. Selostaja suljetaan kilpailusääntöjen mukaiseen selostuskoppiin, jossa on minimivaatumukset alittava ilmanvaihto, huono näkyvyys kilpatantereella ja pätkivät digivideoyhteydet lähes kaikkialle muualle paitsi Ruotsin tai Venäjän maalille. Koppiin sijoitetaan kalibroitu, lajisääntöjen mukainen äänentasomittari, joka mittaa selostajan aikaansaamaan äänen dB (A) -asteikolla. Suorituksen aikana selostaja ei saa ylittää koppiin sijoitetun pöydän takareunaa, ja äänentasomittari sijoitetaan täsmälleen yhden metrin etäisyydelle tuosta samasta pöydän takareunasta. Mukaansa selostuskoppiin kilpailija saa ottaa yhden A4-koon asiakirjakansion, jossa saa olla mitä tahansa papereita, sekä kaksi sääntöjen mukaista lyijykynää. Desibelit pisteytetään yksinkertaisesti jakamalla laskemalla suurin saavutettu desibelimäärä ja korkein viiden minuutin keskidesibelimäärä yhteen ja jakamalla tulos neljällä.

(Jatkuu, pimpelipom)

VR! Huomisillaksi kotiin!

(Jatkuu, pompelipim)

Erätauolla selostaja saa nauttia erilaisia eväitä. Ainoat sallitut stimulantit ovat kuitenkin urheilujuomat, vesi, kolajuomat ja etanoli.

Toisen erän aikana kilvoitellaan tekniikasta, josta jaetaan plus- ja miinuspisteitä. Pluspisteet saa selostusnopeudesta, joka mitataan sanoina minuutissa. Yli kymmenen äänteen mittaisista sanoista saa kaksi pistettä kustakin, alle neljän äänteen mittaisista taas puoli pistettä. Muista sanoista saa siis yhden pisteen. Merkityksettömistä äännähdyksistä, kuten "öö", "ää" tai "ihanaa, leijonat, ihanaa!" ei saa pisteitä lainkaan. Niistä siis ei ole suoranaista haittaa, mutta niitä ei mestaritason suorituksissa esiinny, koska niiden kohdalla voi sanoa pisteiden arvoisia sanoja.

Miinuspisteitä saa suoranaisista kirosanoista, kuten "vittu", "perkele", "saatana" ja "kyrpä". Lajiliitto ylläpitää kirosanalistaa, ja sitä täydennetään tai muutetaan ainoastaan liiton kevät- ja syyskokouksissa. Lisäksi miinuspisteitä saa epäselvistä äänteistä. Jos sana muuttuu ääntämyksen puutteellisuuden vuoksi kokonaan tunnistamattomaksi, saa kymmenen miinuspistettä. Jos sanan sisältö on lauseyhteyden takia helposti tunnistettavissa, saa kilpailija viisi miinuspistettä. Lisäksi on mahdollista, että tuomarien raati antaa huomautuksen yksittäisestä, merkitykseltään vähäisestä ääntämysvirheestä. Siitä saa kaksi miinuspistettä. Yleensä täsmällinen ääntäminen edellyttää hyvää ääntöelimistön hallintaa, joten tavallisesti hyvä kilpailusuoritus tehdään soivalla ja kauniilla puheäänellä selostettavan ottelun huippukohtia lukuunottamatta.

(Jatkuu, pimpeli pom)

(Ja paskat, jatkuu saman tien, pöm!)

Viimeisessä erässä arvostellaan tyyli. Siinä korostuu kilpailijan persoonallisuus, mikä erottaa vanhat tekijät nuorista tulokkaista. Tyypillisesti urheiluselostus huipputasolla on varttuneiden miesten ja naisten laji. Selostaja olla kaksi tai kolme kertaa selostamiaan urheilijoita vanhempi. Viimeisessä erässä selostettavaksi voidaan antaa joko hiuksia nostattava urheilutapahtuma, kuten Suomen ja Venäjän välinen jääkiekon MM-loppuottelu tai toisaalta mykkäfilmi Suomen jalkapallo-otteluista vuoden 1912 Olympialaisissa Tukholmassa. Kaikkihan muistamme, että Suomi sijoittui tuolloin neljänneksi. Kiinnostavaa on myös se, joukkueessa pelasi itse Algoth Niska, joka sittemmin tuli tunnetuksi aikaansaapana pirtun salakuljettajana. Vähemmän tunnettua on, että hän myös onnistui salakuljettamaan juutalaisia Natsi-Saksasta.

Tyyliseikkoihin kuuluu siis taustatietojen antaminen sortumatta jaaritteluun sekä kyky keskeyttää taustaselvitykset kun kentällä, ladulla tai radalla tapahtuu jotakin kiintoisaa. Lisäksi pitää muistaa, että tyylierässä selostusta voidaan antaa joko radioon tai televisioon. Tekniikkaerän tavoin tyylierässäkin jaetaan plus- ja miinuspisteitä. Laajan sanavaraston käyttöä palkitaan antamalla omintakeisista sanavalinnoista pisteitä. Miinuspisteitä taas saa ajankohtaisista muotisanonnoista. Jos selostettavana on loppuottelu, saa loppupeleissä-ilmauksen muodinmukaisesta käytöstä 35 miinuspistettä. Samoin äänentason vaihtelusta saa pisteitä, sillä edellytyksellä kuitenkin, että tuomariston pitää pystyä ymmärtämään myös kuiskausten ja suoran huudon merkitys. Pitää muistaa, että tuomaristolle on sallittua etanolin käyttö koko kilpailun ajan. Vieraskielisisten nimien ja lajitermien oikea, vakiintunut ääntämys tuo pisteitä, mutta väärästä ääntämyksestä sakotetaan. Samoin erehdyksistä nimissä ja termeissä sakotetaan. Osuvasta tunneilmauksesta palkitaan vuolain pistevyöryin, mutta hehkutuksesta ennen oman joukkueen maalia tai voittoa sakotetaan raskaasti.

Selostettavia lajeja ei ole määritelty, ja kilpailu voi valita selostettavaksi myös muuta kuin suoranaista urheilua. Sibelius-viulukilpailu, Peräseinäjoen bomber-moottoripyörätapahtuma tai Rauman pitsiviikkojen maratonnypläys voivat yllättää kokeneenkin selostajan.

Loppupeleissä urheiluselostuksen kilpailut maailmanmestaruustasolla siis raktaisee kunkin ottelijan pistesaalis. Eniten pisteitä kerännyt saa nousta korkeimmalle palkintokorokkeelle, huiskutella mitalli kaulassa kohti TV-kameroita ja yleisöä sekä vuodattaa isänmaansa värisiä kyyneliä.

Hyvät chatinkatselijat, näihin sanoihin päätän kirjoitukseni tältä yöltä. Kello lähenee täällä Suomen Turussa yhtä. Toivomme että olette viihtyneet seurassani ja toivotan kaikille hyvää yötä, huomenta, päivää tai iltaa - mikä hetki vuorokaudesta onkaan lukuhetkesi!