Ostin mäkkärin. Siis iMac-tietokoneen. Viikon päästä aukenee nettiyhteys, joten blogittelu saattaa jatkua.
Ostettuani mäkkärin siinä hurskaassa uskossa, että se olisi parempi kuin microsoftin ohjelmia käyttävät koneet, muuan tuttavani kommentoi, että minulla on varmasti myös Nikon-kamera ja ranskalainen auto. Nikon löytyy. Se on ihan jees vehjes. Ranskalaista autoa en osta, paitsi ehkä Peugeotin. Rellut ja Sitikat... hmm... vähät kokemukseni noista merkeistä ovat huonoja. Mutta mäkkäriin olen toistaiseksi erittäin tyytyväinen, joten jonkinlainen valtavirrasta poikkeava eloni siis jatkuu vastedes myös bittimaailmassa.
Ja muutoin tämä kirjoitus on vain elonmerkki. Ehkä joskus tässä tulee myös ajateltua ajatuksia, joiden ajattelen olevan kirjoittamisen arvoisia. Muutoin tämä blogittelu on ollut jumissa teknisten syiden lisäksi siitä syystä, että huomasin kirjoittavani liikaa paskaa, asioita, joita voi kukin lukea vaikka naistenlehdistä.
Jatkakaa siis, hyvät ihmiset, PC-koneiden ostelua. Mitä enemmän uhraatte vaivaa niiden kanssa taistelemiseen, sen paremmalta minusta tuntuu.
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
sunnuntai 10. tammikuuta 2010
Elonmerkki
Tietokone hajosi muuton alla. Onko mitään parempaa syytä, miksen ole blogistellut yli kuukauteen? Nytkin olen kirjaston koneella, joten jutut jäävät vähiin jälleen.
Pysyn mieliaiheessani eli seksissä.
Viime vuosina on erinäisissä yhteyksissä verrattu seksiä ja talouselämää. Joillakin on pääomaa joilla hankkia mieleistään seksiä ja toisten on sitten tyydyttävä siihen mitä varakkailta - eli seksuaalisesti houkuttelevilta - jää.
Kaiketi tuo seksin ja rahan markkinoiden vertaus on osuva. Mutta meille rumille, sairaille, köyhille ja tyhmille miehille on ilosanoma! Naiset eivät osta seksillä vain tasokasta varakkuutta ja komeita miehiä. Verrattain usein he ostavat sillä lohtua, myötätuntoa, sääliä tai vain naiseutta. Näin olen saanut chatissa ja niistä kummunneissa muun elämän sattumuksissani oppinut. Ja ilosanomaan on jatkoakin: noita perin yksinkertaisia asioita ostavat naiset eivät ole niitä, jotka ovat karsiutuneet ulkonäkö- tai muista syistä seksin kovilta markkinoilta. Monet ovat hyvännäköisiä.
Mutta pari huonoakin puolta näissä ilosanomissa on. Ensinnäkin naisen pitää ensin ryvettää itsensä hohdokkuuden perusteella syntyneissä suhteissa. Alfaurokset siis korkkaavat naiset ja sitten kohtelevat heitä huonosti ja meidän betaurosten pitää siis nussia poraavia ämmiä, jotka polttivat näppinsä liian kuumassa leikissä.
Me miehet olemme kuulemma sikoja. Väittäisin, että jotkut meistä ovat koiria. Ja jos pitää valita, niin kuka hitto haluaisi olla koira? Niin että kun betauros on saanut sen mitä alfoilta on jäänyt tähteeksi eli antanut naisen itkeä olkaansa vasten ja sitten lohduttanut edestä ja takaa monta kertaa, niin sitten onkin aika pistää muija menemään! Minkä? Helvetin? Takia? Pitäisi? Nöyristellä? Jos muija ei tajua olla leikkimättä kauniiden ja röyhkeiden parisuhdepelejä, miksi meidän beta-koiraiden virka olisi pönkittää heidän egoaan. Asiahan on niin, että kun neiti tai rouva Äx saa egonsa kuntoon, hän on niin saatanan tyhmä, että lähtee jälleen yökerhojen iskumestoille, polttaa näppinsä ja etsii jälleen "inhimillisen" betan lohdukseen.
Täst'edes kohtelen murheitaan tilittäviä naisia kuin kirjaston kirjaa. Nautin aikani ja pistän sitten kiertoon. Markkinat nimittäin ovat armottomat, eikä sääliäkään jaella ilmaiseksi, eikä varsinkaan loputtomasti. Sillä on hintansa. Terapiakulli maksaa naiselle aivan yhtä paljon kuin psykoterapia jonkun vintinpimentäjän laiskanlinnassa. Kiertoon EI pistetä sitä naista, joka kohtelee miestä miehenä ja pyrkii myös pitämään itsensä naisena.
Pysyn mieliaiheessani eli seksissä.
Viime vuosina on erinäisissä yhteyksissä verrattu seksiä ja talouselämää. Joillakin on pääomaa joilla hankkia mieleistään seksiä ja toisten on sitten tyydyttävä siihen mitä varakkailta - eli seksuaalisesti houkuttelevilta - jää.
Kaiketi tuo seksin ja rahan markkinoiden vertaus on osuva. Mutta meille rumille, sairaille, köyhille ja tyhmille miehille on ilosanoma! Naiset eivät osta seksillä vain tasokasta varakkuutta ja komeita miehiä. Verrattain usein he ostavat sillä lohtua, myötätuntoa, sääliä tai vain naiseutta. Näin olen saanut chatissa ja niistä kummunneissa muun elämän sattumuksissani oppinut. Ja ilosanomaan on jatkoakin: noita perin yksinkertaisia asioita ostavat naiset eivät ole niitä, jotka ovat karsiutuneet ulkonäkö- tai muista syistä seksin kovilta markkinoilta. Monet ovat hyvännäköisiä.
Mutta pari huonoakin puolta näissä ilosanomissa on. Ensinnäkin naisen pitää ensin ryvettää itsensä hohdokkuuden perusteella syntyneissä suhteissa. Alfaurokset siis korkkaavat naiset ja sitten kohtelevat heitä huonosti ja meidän betaurosten pitää siis nussia poraavia ämmiä, jotka polttivat näppinsä liian kuumassa leikissä.
Me miehet olemme kuulemma sikoja. Väittäisin, että jotkut meistä ovat koiria. Ja jos pitää valita, niin kuka hitto haluaisi olla koira? Niin että kun betauros on saanut sen mitä alfoilta on jäänyt tähteeksi eli antanut naisen itkeä olkaansa vasten ja sitten lohduttanut edestä ja takaa monta kertaa, niin sitten onkin aika pistää muija menemään! Minkä? Helvetin? Takia? Pitäisi? Nöyristellä? Jos muija ei tajua olla leikkimättä kauniiden ja röyhkeiden parisuhdepelejä, miksi meidän beta-koiraiden virka olisi pönkittää heidän egoaan. Asiahan on niin, että kun neiti tai rouva Äx saa egonsa kuntoon, hän on niin saatanan tyhmä, että lähtee jälleen yökerhojen iskumestoille, polttaa näppinsä ja etsii jälleen "inhimillisen" betan lohdukseen.
Täst'edes kohtelen murheitaan tilittäviä naisia kuin kirjaston kirjaa. Nautin aikani ja pistän sitten kiertoon. Markkinat nimittäin ovat armottomat, eikä sääliäkään jaella ilmaiseksi, eikä varsinkaan loputtomasti. Sillä on hintansa. Terapiakulli maksaa naiselle aivan yhtä paljon kuin psykoterapia jonkun vintinpimentäjän laiskanlinnassa. Kiertoon EI pistetä sitä naista, joka kohtelee miestä miehenä ja pyrkii myös pitämään itsensä naisena.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)