Alusta alkaen
Tästä tämä alkaa. En varsinaisesti lupaa jatkaa tätä blogia, mutta pidän sen mahdollisuuden auki. En ylipäätään lupaa mitään. En kunniani enkä omantuntoni kautta. Olen saanut lääkäriltä diagnoosin, joka vapauttaa minut useimmista yhteiskunnan asettamista velvollisuuksista. Minun ei tarvitse mennä töihin. Minun ei tarvitse käyttäytyä kohteliaasti. Minun ei tarvitse herätä aamulla kellon 5.25. Eikä mennä nukkumaan 21.30. Saan olla ajamatta partaani. Saan myös pitää likaisia vaatteita, elleivät ne häiritse minua. Minulla on lupa mennä vuoteeseen kesken päivän ja ottaa vaikka kolmet päivätorkut. Yhteiskunta kartuttaa pankkitiliäni summalla, joka kattaa vuokran, välttämättömimmät talousmenot ja enimmät lainojeni aiheuttamat kulut. (Niin, jopa nekin.) Näihin kissanpäiviin on syynä ja oikeutuksena masennusdiagnoosi. Masennuksesta ei kukaan oikein näytä tietävän, mistä perimmältään on kyse. Näin se on siis samanlainen kuin monet muutkin psyykkiset vaivat, kuten skitsofrenia, hysteria, neuraste...