Kiusaaminen on viisainta aloittaa viimeistään ala-asteella, ellei jo päiväkodissa. Omanarvontunnon perusteellinen rappeuttaminen syöksee uhrin lopulta jonkinlaisen itsetuhon kierteeseen. Kostoyritykset taas aiheuttavat eniten pahaa kostajalle itselleen. Kiusaajahan on kuitenkin se tähtisilmäinen menestyjä, jota monet kadehtivat. Hyvin alustettu kiusaaminen alkaa sopivalla väkivallalla. Sanotaan nyt vaikka, että vähän turpiin ja kova lumipallo naamaan aika ajoin. Jos veri roiskuu, ollaan se hetki kaveria, että saadaan kerjättyä anteeksianto, ettei kiusan kohde kerro vanhemmille, opettajille tai mikä pahinta - isokokoiselle isoveljelle. Yksin jätetty kiusankohde on paitsi huomiota. Ja sitähän kiusaajat hänelle suovat. Ilkeitä eleitä, nyrkiniskuja välitunnilla, vettä talvikenkään kun pakkasta on 30 astetta ja mitä sitä luova tähtisilmä, opettajien ja vanhempien lemmikki ikinä osaakaan keksiä ja toteuttaa, kun kukaan ei ole näkemässä. Vähä vähältä kiusattu reagoi yhä pienempiin ja pienempi...
Kommentit
Oooooon mää lukenu, joskus jopa kommenttia heittäny ja kertonukki kaiketi sen (:
--
Maailma on jännä paikka.
Itse kanssa huomannut saman ''ongelma'' - kävijöitä on, mutta kukaan ei kommentoi :(