Tedinblogi

Keskustassa näkyi polyesteristä valmistettuja ihmisiä. Tai siltä vaikutti: samasta muotista. Miestenkin ulkonäkö vihjaili, että peilin ääressä on vietetty hyvä tovi ennen kylille lähtöä. Parrat olivat muotoiltu kuin mainoskuvissa, eikä yksikään hius osoittanut mihinkään. Arvelen geelinä käytetyn epoksihartsia. Siihen nähden jalkakäytävillä oli yllättävän paljon tupakantumppeja ja eritteitä. Mikähän arvojärjestys on poskellaan?

Tulee tuolla yliopistoilla käytyä seminaareissa. Olen siellä hämmästellyt toisten tohtoriopiskelijoiden älykkyyttä ja nokkeluutta. Tunnen itseni hyvin yksinkertaiseksi heidän seurassaan. Nyt on jouluaatto ja rauhan pitäisi olla maassa. Menin tuonne alakerran saunaan. Täällä on sellainen vanhanaikainen taloyhtiön sauna, josta saa varata saunavuoron. Sitten on lenkkisauna keskiviikkoisin, ensin naisille, sitten miehille. Ja tietenkin joulusauna samassa järjestyksessä. Tänään, kuten monena keskiviikkona, istuin löylyssä naapuritalossa asuvan alkoholistimiehen kanssa. Puhuimme yksinkertaisista asioista, kuten siitä, mitä veden muodostamat kuviot kiukaan edessä olevalla suojalevyllä muistuttavat. Siitäkin puhuimme, pääseekö katkolle helpolle ja pidetäänkö siellä holisteista hyvää huolta. Hän kertoi ikääntyvästä isästään ja kesämökin myyntisuunnitelmista. Mietimme, mitä jouluruokia jäi hankkimatta ja valmistamatta ja paljonko sillä on väliä. Ja mitähän kaikkea olemmekaan jutelleet kulune...

" minaah : juice loi tedin omaksi kuvakseen" Puhetta oli vain siitä, että Juicen Sikaa ei voi laulaa kuulostamatta Juicelta. Totesin ylipäätään kuulostavani Juicelta ja myös näyttäväni. Siitä minaah-ystäväni äityi muotoilemaan lauselmansa.

Kun äitini oli lapsi, ihmiset haaveilivat näköradiosta. Ja tulihan se! Kun minä olin lapsi, haaveiltiin näköpuhelimesta. Tuli sekin, tosin siihen väliin kiilasi kotitietokone, jonka vuoksi käytössämme on paljon muutakin jännää kuin näköpuhelut. Voimme jo nyt sulkeutua muulta maailmalta tietokoneella toteutettavaan virtuaaliympäristöön, jota hallitsee ääni ja liikkuva kuva. Itsekin olen aikanaan uppoutunut tuntikausiksi lentosimulaattoripeliin ja hukannut ajantajuni ja monta muutakin todellisuudeksi luulemamme ilmiön aistittavaa ominaisuutta. Ajan tasalla olevat ihmiset opiskelevat neurotieteitä. Kaikkinaiset kokemuksemme ovat lähestulkoon sama asia kuin hermojemme välittämät impulssit. Korvalappustereot ja silmälappuvideot jäävät jo kohta vanhanaikaisiksi. En tutkinut asiaa, mutta olen aivan varma, että joku jo suunnittelee, kuinka voisimme luoda kaikkien aistien varaan rakentuvan virtuaalitodellisuuden. Ajatus on kutkuttava. Kuvittelen haalarit, joissa olisi silmälapp...

Blogini täytti viisi vuotta. Saan onnitella itseäni. Ensimmäisessä tekstissä, joka yhä on tallella, en lupaa jatkaa tätä yhtään mihinkään tai mitenkään. Sitä en tiedä, kuinka suuri osa noista noin 10 000 lukukerrasta on omiani. Tämä ei ole mikään suosikkiblogi. Varmasti monia blogeja lukee noin moni ihminen päivässä. Olen kaksi kertaa saanut huonoa palautetta. Naistenpäivä-tekstin arvostelussa joku, mahdollisesti nuori nainen, haukkuu minut ja tekstini. Koska tämä on minun blogini ja saan olla lapsellinen ja typerä, kirjoitin jonkinlaisen vasta-argumentin vasta aivan hiljattain. Joitakin viikkoja sitten muuan chatissa tapaamani nainen ei pitänyt Hetken taju -tekstistä. Siitä puuttui kuulemma tunteita ja kaaria. Siitä ei puutu tunteita. Niitä vain ei esitetä heti. Kaaret siitä puuttuu. Itse asiassa minä vihaan kaaria, paitsi sateenkaaria. Elämänkaari, triumfikaari... rumia kaikki.  Muutoin palaute on ollut hyvää. Valitettavasti siis ei kovin rakentavaa. Olen kirjoitellut nä...