Miäs ja paatti - etenki seilipaatti
Tääl rannikol suunnillee pualet aikuisist o miähii, ja aika monel niist o paatti. Niil kuuluu ol. Ei se ny ehkä o osa sitä miähe olemust, mutta ei ne ukot oikee tuntis ittees, jos olis ilman paattii. Varakkaammil miähil ruukaa olla seilipaatti ja sit meil vähävarasemmil moottorikäyttöne, paitsi mulla. Mull on kans seilipaatti, tosin piäni ja vanha. Tää juttu o nii yleine, että noissa kaiken merenpuolisimmis kaupungeis ja kylis ruukataan kysyy, ku miäs kualee, ett mimmone paatti silt jäi. Et on se sillai osa sitä miähe persoonaa. Sitä voi sisämaalaise olla vaikeempi tajuta, ett kui se paatti sit pitää olla. Ei niil läheskään joka suvi mihinkä kauas mennä, ei ainakaan ne, joilla ei o enää sitä vanhan ajan oikeet kesälomaa. Sisämaalaisil riittää savolainen soutupaatti tai joku vähän leveempi ja kantikkaampi kuttaperkkalusikka, jossa o väkivahva japanilaine takatuuppari persees. Savolaismallisel ei pal rannikol tee, paitsi tiätenki iha sisälahdil. Vikkelä pikaliippari tiätenki viä nät...