Tedinblogi

Menin kävellen töihin tässä pari viikkoa sitten. Olin lähtenyt eineen verran myöhään kotoa, ja niinpä reippaana poikana pisti juoksuksi tuolla rantatiellä. Uskokaa tai älkää, pystyn nykyään taas juoksemaan, kiipeämään ja ehkäpä kohta jopa vetämään leukaa. Ei ole hukkaan mennyt työkokeilu. Siinä loppumatkasta luovutin. Myöhästyisin auttamasta, joten heitin ravaamasta. Ja kun ylhäisessä yksinäisyydessäni kävelin, kaksi asiallisesti pukeutunutta varhaiskeski-ikäistä miestä pysäytti minut. Kyselivät tahdikkaasti mahdollisesta kiinnostuksestani lukea Herätkää- tai Vartiotorni-lehteä. Sanoin, että kyseiset julkaisut ovat vakaumukseni vastaisia. Toinen heistä kysäisi, mikä vakaumukseni mahtaa olla, ja vastasin olevani patavanhoillinen luterilainen - minkä seikan voi varmistaa lukemalla tämän blogin ensimmäisiä tekstejä. Jehovantodistaja sanoi että kiitos ja toivotti hyvää työpäivää. Vastasin kiittämällä asiallisuudesta. En minä erityisemmin pidä jehovantodistajien käännytystyöstä. Mutta välit...

Projektikoordinaattori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kulttuurialan yksikkö, Oulu Ammattikorkeakoulujen Neloskierre-hankkeen Oamkin projektikoordinaattori vastaa Oamkin osatoteutushankkeen toteuttamisesta kolmivuotisessa, valtakunnallisessa ESR-hankkeessa. Tehtävään kuuluu hankkeen osatoteutussuunnitelman viimeistely, osatoteutushankkeen hallinnoinnista vastaaminen sekä hankkeen toimenpiteiden koordinointi osana Neloskierteen valtakunnallisen Living Lab -verkoston toimintaa. Koordinaattori vastaa ICT/Innovaatiot-temaattisen ryhmän vetämisestä valtakunnallisessa verkostossa. Alueellisesti toimenpiteet koostuvat panOULU-verkkoa hyödyntävan Living Lab -toiminnan käynnistämisestä Oulun seudulla sekä Living Lab -menetelmien kuvaamisesta ja raportoinnista hankeverkostolle. Edellytämme tehtävään valittavalta soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyviä kirjallisia taitoja ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Tehtävä edellyttää myös teknologisten ja sisällöllisten sekä tekijänoikeudellisten asioid...

Naistenpäivän perinteet johtavat yllättävän pitkälle. Google-ystävämme mainitsee parikin eri lähdettä, jotka puhuvat New Yorkissa erään tai jonkin tekstiilitehtaan naistyöntekijöiden lakon vuonna 1857 olleen jonkinlainen lähtölaukaus naisasialiikkeelle. Lakko taatusti oli tarpeen, en epäile hetkeäkään. Tuon ajan teollisuustyöntekijöiden työ- ja asumisolot olivat karmeat, niin olen antanut itseni ymmärtää. Työpäivät olivat pitkiä ja vaarallisia. Kuri saattoi olla epäinhimillinen ja palkka kehno. Naisilla oli myös oma, erityinen asemansa työväenliikkeen nousussa. Ja jos joku ääliömäinen lukija ei vielä ole tajunnut, nykyinen hyvinvointivaltio, jota jotkut epätoivon vimmalla yrittävät puolustaa, ei syntynyt siksi että työväestö alkoi olla kuin porvarit, eikä siksi että porvarit alkoivat olla kuin työväestö, vaan koska laajaksi paisunut alaluokka sai mittansa täyteen ja alkoi pistää kapuloita rattaisiin. Naisia oli teollisuustöissä suurin joukoin ja heidän tehtävänsä olivat raskaita. (Ehei...

Kaikkia ei voi miellyttää, joten sitä ei kannata tavoitella. Ihan hyvä ajatus tuo äskeinen - omien ylilyöntien perusteluun. Vallitseva poliittinen tilanne on poliittisten tekijöiden senhetkinen tasapainotila. Niin muodoin, olen ajatellut, että kunkin on viisainta ottaa oma kantansa ja toimia sen mukaan Muuten hyviä ajatuksia, mutta ne eivät ole perusteita yleisen vaan oman hyvän tavoittelulle. Koska ihmiset ovat erilaisia, absoluuttista yhteistä hyvää ei ole. Nykypoliittisesti: jos pyritään takaamaan kaikille kohtuulliset olot, menestyväiset valittavat kun heiltä rokotetaan. Jos pyritään tukemaan niitä, jotka jo menestyvät, vähäosaiset valittavat. Poliittiset ääriliikkeet eivät näytä tajuavan, ettei yhteiskuntaan kannata hankkia paineita suosimalla liikaa liian pieniä ryhmiä. Viime vuosien politiikka on tukenut tanakasti jo valmiiksi menestyviä. Ja varakkaiden pyyteiden täyttämistä on perusteltu sillä, että jos niin ei tehdä, lääkärit, (Finnairin) liikennelentäjät, omistajat ja niin ed...

Uhkasin laatia poliittisen ohjelman. Tässä on siihen perusteita. Kymmenkunta vuotta sitten Turun yliopiston filosofian laitoksella (tai oppiaineessa) yhteiskuntafilosofian peruskurssia piti Juha Räikkä. Tuo miekkonen ole tyttöjen (siis naispuolisten ylioppilaiden) suosiossa ulkonäkönsä takia. Minunkin mielestäni hän oli komea nuori mies, mutta ulkonäkö enemmän arvostin selväsanaista opetusta. Yhteiskuntafilosofia on eräänlainen metapoliittinen opinkappale. Se siis määrittelee politiikan taustoja yleensä. Ei siis pääministerin treffejä, vaalikampanjatukiaisia tai presidentin likaista t-paitaa, vaan yhteisön elämän perusasioita. Yhteiskuntafilosofia, kuten politiikkakin, pitää materiaalisen hyvän hankintaa ja jakoa elämän keskeisimpänä asiana. Maisteri, lisensiaatti tai tohtori Räikkä opetti itseään viisaampien määritelleen mm. seuraavanlaisia malleja siitä, kuinka omaisuus tai resurssit ylipäätään jaetaan yhteiskunnassa: Maximin-periaate: Maksimoidaan se minimi, jonka vähäosaisin voi sa...