Kaanaan häät
Pyhän Kirjan mukaan Jeesuksen ensimmäinen ihmetyö oli veden muuttaminen viiniksi Kaanaan häissä. Kerran, ajankohdan täsmentämiseksi sanon vaikka, että kuluneen vuoden aikana, kävin keskustelun Kaanaan häiden viinistä. Kiistakumppanini, hurskas ja oikeamielinen nainen, oli ehdottomasti sitä mieltä, että Jeesuksen viini oli alkoholitonta.
Niin kaiketi. Eihän Jeesus nyt ryyppyjuhlissa rampannut. Ja eihän kukaan kunnon mies moisiin bakkanaaleihin mene äitinsä, saati sitten oppilaidensa kanssa.
Katselin, mitä Raamattu oikeastaan kertoo niistä juhlista. Kas tässä linkki: joh 2: 1-25. Kirja kertoo, että oli juhlat, joissa olivat läsnä ainakin sulhanen, ehkä siis myös morsian, juhlien valvoja, Jeesus ja opetuslapsia ja Maria. Juhlien valvojan läsnäoloa sopisi muuten meikäläisissäkin rymyjuhlissa harkita. Olisi turvallisempaa hörppiä. Takaisin asiaan: oli siis niin, että viini oli loppunut kesken juhlien. Kuten tiedämme, se on kenkkua, jos viinakset loppuvat kesken kekkereiden. Niinpä Maria määräsi poikansa auttamaan. Jeesus kyllä yritti kieltäytyä, mutta Maria ei antanut hänelle tilaisuutta toteuttaa päätöstään. Mikäs auttoi, vesi oli viiniksi muutettava: pesualtaisiin kannettiin vettä, ja Jeesus määräsi, että juhlien valvojalle pitää tarjota maistiaiset. Valvoja oli perin kummissaan, koska väki oli jo päissään, ja paras viini tarjottiin vasta nyt. Sen ajan tavan mukaan väelle tarjottiin ensin hyvä viini, sillä vaatimaton kilju kyllä kelpasi humalaiselle väelle. Lienevät nykyiset juhlajuomatavat jokseenkin samallaiset. Aluksi kuohujuomaa ja konjakkia, sittemmin kossua ja kaljaa. Aamuyön tunteina kelpaa jopa puolikuiva saksalainen valkoviini tai esanssinen siideri.
Olemme siis saaneet lukea, että Kaanaan häissä tarjoiltu viini oli alkoholillista. Jeesuksen viinistä ei kerrota kuin että se oli hyvää. Meidän pitää luottamamme juhlien edesvastaavan sanaan. Se ei ollut mitään muuta kuin hyvää viiniä. Voisi tietenkin ajatella, että koska väki oli päissään, Vapahtaja olisi nähnyt hyväksi tehdä hyväätarkoittavan pilan ja antaa viininsä olla vailla juovuttavaa vaikutusta. Asiasta voi kuitenkin vielä esittää yhden ajatuksen: saatavissa oli vettä. Vesi on alkoholitonta, tai jos ei, sitä kutsutaan esimerkiksi vodkaksi. Vaikka vodkahan on venäjänkielen vesi-sanan diminutiivimuoto.
Johanneksen evankeliumin toisen luvun 11. jae kertoo, että tämä siis oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen ja ilmaisi hänen kirkkautensa. Kulttuurimme ja historiamme keskeisin hahmo ilmaisi erityislaatuisuutensa tarjoamalla humalaisille lisää viiniä. Mitähän liikkui Johanneksen evankeliumin laatijan mielessä? Oikeat uskovat sanoisivat, että Pyhä Henki. Tästä kuitenkin tulee mieleen, Pyhällä Hengellä on ollut apunaan Bacchuksen henki. (Kuulin juuri Paavin langettaneen minut pannaan.)
Raivoraittiuden on siis turha väittää olevan Raamatun mukaista. Raamatun lukuisia viininjuontikohtia puolustellaan sillä, ettei tuon aikainen vesi tavannut olla puhdasta. Voihan se olla niinkin, en epäile. Mutta en myöskään usko asian olevan noin. Jokainen, joka on juonut aikansa enemmän alkoholijuomia kuin vettä tietää, että elimistö ei siitä pidä. Lisäksi tiedämme aivan hyvin, että puhtaassa astiassa säilytetty puhdas vesi pysyy juomakelpoisena ainakin päiviä, ja onpa ihmisellä vielä vastustuskykykin. Elimistö pystyy käsittelemään tuntemiaan haitallisia mikrobeja. Kallistun sille kannalle, että viiniä juotiin samasta syystä kuin nykyään. Kohtuullinen alkoholinkäyttö rentouttaa ja helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Ja näemmä häissä on ollut silloinkin tapana vallan kohtalainen alkoholinkäyttö.
Oliko Jeesus juovuksissa muuttaessaan veden viiniksi? Ja vaikuttaako humalatila jumalalliseen ihmeidentekokykyyn? Oliko Jeesuksen tottelevaisuus äitiään kohtaan vanhempien kunnioitusta, vai oliko Marian poika jo niin päissään, että ei pannut pahakseen muutamaa lisätilkkasta? Taidan ruveta odottamaan niitä Karitsan häitä. En tahdo tässä vesittää odotettavissa olevan tilaisuuden syvää uskonnollista merkitystä pahuuden ja kuoleman vallan loppumisen juhlana. Mutta kohtuullisen - kerran, pari vuodessa jopa kohtalaisen - alkoholinkäytön ystävänä odotan saavani niissä juhlissa myös hyvää viiniä, ainakin parempaa kuin Malaga.
Niin kaiketi. Eihän Jeesus nyt ryyppyjuhlissa rampannut. Ja eihän kukaan kunnon mies moisiin bakkanaaleihin mene äitinsä, saati sitten oppilaidensa kanssa.
Katselin, mitä Raamattu oikeastaan kertoo niistä juhlista. Kas tässä linkki: joh 2: 1-25. Kirja kertoo, että oli juhlat, joissa olivat läsnä ainakin sulhanen, ehkä siis myös morsian, juhlien valvoja, Jeesus ja opetuslapsia ja Maria. Juhlien valvojan läsnäoloa sopisi muuten meikäläisissäkin rymyjuhlissa harkita. Olisi turvallisempaa hörppiä. Takaisin asiaan: oli siis niin, että viini oli loppunut kesken juhlien. Kuten tiedämme, se on kenkkua, jos viinakset loppuvat kesken kekkereiden. Niinpä Maria määräsi poikansa auttamaan. Jeesus kyllä yritti kieltäytyä, mutta Maria ei antanut hänelle tilaisuutta toteuttaa päätöstään. Mikäs auttoi, vesi oli viiniksi muutettava: pesualtaisiin kannettiin vettä, ja Jeesus määräsi, että juhlien valvojalle pitää tarjota maistiaiset. Valvoja oli perin kummissaan, koska väki oli jo päissään, ja paras viini tarjottiin vasta nyt. Sen ajan tavan mukaan väelle tarjottiin ensin hyvä viini, sillä vaatimaton kilju kyllä kelpasi humalaiselle väelle. Lienevät nykyiset juhlajuomatavat jokseenkin samallaiset. Aluksi kuohujuomaa ja konjakkia, sittemmin kossua ja kaljaa. Aamuyön tunteina kelpaa jopa puolikuiva saksalainen valkoviini tai esanssinen siideri.
Olemme siis saaneet lukea, että Kaanaan häissä tarjoiltu viini oli alkoholillista. Jeesuksen viinistä ei kerrota kuin että se oli hyvää. Meidän pitää luottamamme juhlien edesvastaavan sanaan. Se ei ollut mitään muuta kuin hyvää viiniä. Voisi tietenkin ajatella, että koska väki oli päissään, Vapahtaja olisi nähnyt hyväksi tehdä hyväätarkoittavan pilan ja antaa viininsä olla vailla juovuttavaa vaikutusta. Asiasta voi kuitenkin vielä esittää yhden ajatuksen: saatavissa oli vettä. Vesi on alkoholitonta, tai jos ei, sitä kutsutaan esimerkiksi vodkaksi. Vaikka vodkahan on venäjänkielen vesi-sanan diminutiivimuoto.
Johanneksen evankeliumin toisen luvun 11. jae kertoo, että tämä siis oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen ja ilmaisi hänen kirkkautensa. Kulttuurimme ja historiamme keskeisin hahmo ilmaisi erityislaatuisuutensa tarjoamalla humalaisille lisää viiniä. Mitähän liikkui Johanneksen evankeliumin laatijan mielessä? Oikeat uskovat sanoisivat, että Pyhä Henki. Tästä kuitenkin tulee mieleen, Pyhällä Hengellä on ollut apunaan Bacchuksen henki. (Kuulin juuri Paavin langettaneen minut pannaan.)
Raivoraittiuden on siis turha väittää olevan Raamatun mukaista. Raamatun lukuisia viininjuontikohtia puolustellaan sillä, ettei tuon aikainen vesi tavannut olla puhdasta. Voihan se olla niinkin, en epäile. Mutta en myöskään usko asian olevan noin. Jokainen, joka on juonut aikansa enemmän alkoholijuomia kuin vettä tietää, että elimistö ei siitä pidä. Lisäksi tiedämme aivan hyvin, että puhtaassa astiassa säilytetty puhdas vesi pysyy juomakelpoisena ainakin päiviä, ja onpa ihmisellä vielä vastustuskykykin. Elimistö pystyy käsittelemään tuntemiaan haitallisia mikrobeja. Kallistun sille kannalle, että viiniä juotiin samasta syystä kuin nykyään. Kohtuullinen alkoholinkäyttö rentouttaa ja helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Ja näemmä häissä on ollut silloinkin tapana vallan kohtalainen alkoholinkäyttö.
Oliko Jeesus juovuksissa muuttaessaan veden viiniksi? Ja vaikuttaako humalatila jumalalliseen ihmeidentekokykyyn? Oliko Jeesuksen tottelevaisuus äitiään kohtaan vanhempien kunnioitusta, vai oliko Marian poika jo niin päissään, että ei pannut pahakseen muutamaa lisätilkkasta? Taidan ruveta odottamaan niitä Karitsan häitä. En tahdo tässä vesittää odotettavissa olevan tilaisuuden syvää uskonnollista merkitystä pahuuden ja kuoleman vallan loppumisen juhlana. Mutta kohtuullisen - kerran, pari vuodessa jopa kohtalaisen - alkoholinkäytön ystävänä odotan saavani niissä juhlissa myös hyvää viiniä, ainakin parempaa kuin Malaga.
Kommentit