Tedinblogi

Poistin reissukuvat, koska klikkaaminen ei suurentanut niitä ja teksti ei miellyttänyt itseäni. Ällös huolestu, jos satut lukemaan tämän ja vielä kaipaamaan kuvia. Julkaisen ne jälleen, kunhan olen kotona. Jos sillä kertaa saisin ne toimimaan kuten pitää.

Olin muutaman päivän merellä. Seilausta ei oikeastaan kertynyt kuin kolmelle päivälle, mutta se riitti hyvin irroittamaan arjesta. Pieni purjelaiva on pieni maailma, jossa satunnaisella kansimiehellä ole monta murhetta. Päivittäisiä huolenaiheita ovat sellaiset kuin että kuivuukohan toiset kengät iltaan mennessä. Turvallisuusvarusteiden käyttö ja rutiinien noudattaminen tekevät itse seilaamisen suhteellisen vaarattomaksi. Tavallisemmat sattumukset ovat jotakin sellaista, että saa mustelman tai pienen haavan. Ne tosin ovat kovalla tuulella melko tavallisia, mutta nehän nyt kuuluvat asiaan. Jos ihon kauneusvirheet tai haavat kovin kauhistavat, on turvallisinta pysyä toimistoympäristössä tai kotona, ja käyttää kypärää. Suurin murhe on kotiinpaluu. Kun reissu päättyy ja alus on siivottu, kamat pakattu ja kansi järjestetty, alkaa kotimaan oloissa muutamasta minuutista muutamaan tuntiin kestävä paluu arkeen. Laivalle jäävät hyvästellään, kassit ja nyssykät nostetaan kaijalle, luodaan silmäys...

Nyt se tuli! Boren piti tulla Sigynin ja Joutsenen väliin ja sen tieltä sitten kaiketi olisi siirretty eräitä pienempiä aluksia. Kaiketi joku asunnonomistaja haluaa mielummin katsella hihhuleiden romulaivaa kuin kauniiksi laitettua Borea, joten tuonne se nyt joutui, mihin on pahuksenmoinen käveleminen. Historiatietoja aluksesta löytiipi täältä , kuten tietenkin myös teknisiä tietoja. Syy siihen, miksi minä olen Nolla-Boresta kiinnostunut, on se että tuolla tein elämäni ensimmäisen laivamatkan. Vuosi on ollut 1974 tai -75. Silloin laiva kulki vielä höyryn voimalla. Muistan joitakin yksityiskohtia matkasta. Turusta lähdettiin kyllä nykyisestä Siljan satamasta, mutta Tukholmassa laiva kiinnittyi Skepsbron laituriin, vanhaan kaupunkiin aivan kuninkaan linnan läheisyyteen. Muistan istuneeni tuossa kellanruskean valkean kyljen rajalla näkyvällä kaiteella ja katselleeni merta siitä. Selvyyden vuoksi kerrottakoon, että siinä oli sellainen lasi- tai muovilevy, eli putoamisen vaaraa ei ollut. H...