perjantai 8. helmikuuta 2019

Ihmisen kuva

Lauloin miehen maisemaan
päänsä päälle lauloin kuun
Lauloin neidon ikkunaan
maahan luvattuun.

(Juice Leskinen: Lauloin miehen maisemaan)

Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. (1 Moos 1: 27) Raamattu ottaa kyllä kantaa sukupuoliin muuallakin, mutta pikemminkin sukupuolten väliseen kanssakäymiseen. Tarkastellaanpa tätä nyt kuitenkin: Sana sanoo, että mieheksi JA naiseksi hän loi heidät. Ei mieksi TAI naiseksi. Mitähän sanoo alkuteksti - jos semmoista nyt missään onkaan? Onko mahdollista, että siinä mahdollisimman autenttisessa lähteessä käytetyssä kielessä, josta suomennos on tehty, olisivat ja- ja tai-käsitteillä sama ilmaus? En tiedä. Luotan siihen, että Raamatun kääntäneet ovat tietoisia, mitä ja-sanasta seuraa.

Tuo lause nimittäin ei kerro, loiko Jumala jotkut miehiksi ja toiset naisiksi, kuten varmaan yleensä ajatellaan. Tähän ajatusmalliinhan monet uskovaiset vetoavat, kun vastustavat transsukupuolisuutta, homoseksuaalisuutta tai oikeastaan melkein mitä tahansa seksuaalisuuteen liittyvää, mikä ei satu sopimaan heidän pirtaansa. Se toinen vaihtoehto, joka tuosta lauseesta seuraa on, että Jumala loi kunkin ihmisen mieheksi ja naiseksi.

Ei, en minä provosoi. En halua tuottaa pahaa mieltä enkä edes shokeerata. Sen minä olen tällä tulkinnallani tehnyt jo monesti, ja aina on tullut paheksuntaa. Mikään paheksuminen ei kuitenkaan riistä minulta oikeutta ihmetellä tätä asiaa ja tehdä omaa tulkintaani. Tässä pari perustetta, teologisehko ja ihmistieteellisehkö:

1) Miksi Jumala, jonka kuvia me olemme, olisi mies? Mitä Hän tekee mieheydellään, jos kerran on vain yksi jumala, Jumala. Jotta mieheydessä olisi jotakin järkeä, pitäisi olla myös nainen. Onko Jumalalla sittenkin vaimo?

2) Minä uskon tieteeseen. En tosin usko, että tiede vastaa perimmäisiin kysymyksiin. Sen sijaan uskon, että tieteellinen maailmankuva kuvaa aika nasevasti tätä luomakuntaa, jossa elämme. Tottahan tieteen ja tieteilijöiden käsitykset vähitellen muuttuvat, mutta se on kuitenkin parasta tietoa, mitä nyt on saatavilla. Tiedän, tiedän, tässä kohtaa pitäisi vyörytellä lähteitä, mutta tämä on essee, ei akateeminen artikkeli. Ja pääasia ei nyt ole se, mistä tietoni tulee, vaan se, että olen hyväksynyt sen. Transsukupuolisten, kuten myös homoseksuaalien, aivoissa on havaittu olevan eroja cis-sukupuolisten ajukoppaan verrattuna. Näitä muutoksia on selitetty äidin raskaudenaikaisissa hormonitoiminnoissa olevilla poikkeamilla. 

Kuten tästä blogista käy ilmi, minä olen jossain määrin transsukupuolinen, ja odottaessaan minua äitini kävi läpi erittäin stressaavan ja vaikean elämänvaiheen. Pelkät hormonaliset seikat eivät kuitenkaan riitä selitykseksi. Ilmeisesti transsukupuolisen persoonan muotoutumiseen tarvitaan lisäksi sopivat olot myöhemmin elämän aikana. Lisäksi, kun keskustelin aiheesta seksuaaliterapeutin kanssa, sain kuulla, että monien transsukupuolisten elämänvaiheisiin kuuluu syntymässä määritellyn sukupuolen ylikorostaminen. Ihmisen sukupuolinen ilmiasu ei siis toteudu vääjäämättä oikeastaan mistään yksittäisestä syystä, ei hormonien perusteella eikä kromosomienkaan, vaikka lähes kaikilla naisilla on XX-sukupuolikromosomit ja lähes kaikilla miehill XY-.

Palataanpa Jumalan näkökulmaan. Raamatun mukaan Hän teki ensin miehen. Luonnonhistoriaa tutkimalla pitää ymmärtää, että tuossa on kyse jonkinlaisesta vertauskuvasta. Sukupuolten muodostumisen biologinen historia ei mahdu tähän tekstiin, mutta se on kyllä kiinnostava asia. Kelpuutetaan nyt hetkeksi sellainen naiivi kristillinen näkemys, että ensin Jumala loi miehen tyhjästä, splah! Sitten hän tuumasi, että runkkarihan tuosta tulee, jos hänellä ei ole kaveria, joka olisi huomattavan samanlainen mutta jossain määrin erilainen. Jumala siis loi naisen, spläh! Sitten hän järjesti ihmisille ansan: tuossa puussa on mahdottoman hyviä hedelmiä, mutta älkää vain syökö siitä! Älkää missään tapauksessa! Syntipukiksi valittiin käärme, joita ihmiset nykyään kovin kammoavat, ja jonka kehoituksesta Aatami ja Eeva maistoivat hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää. (Lapsena luulin, että hedelmää syömällä sai hyviä ja pahoja tietoja. Vasta aikuisena tajusin sen tarkoittavan tietoa hyvästä ja pahasta.) Niin siis syntyi moraali. Sen lisäksi olen joskus rakennellut tulkintaa, että myös inhimillinen tietoisuus itsestään syntyi samalla. Valitettavasti en muista ajatuskulkuani, vaikka se saattaa olla jopa tässä blogissa jossain aikojen alussa.

Moraalista syntyi seksuaalisuus. Tai seksuaalisuudesta moraali. Sanassa sanotaan, kuinka Paratiisin kaksi asukasta tutkailevat toistensa alastomuutta. Seksuaalisuus on lajimme säilymisen kannalta välttämätön asia. Ja koskeehan sama myös erinäisiä muita lajeja. Ainakin nisäkäskoiraista monet ovat sangen innokkaita seksin suhteen. Periaatteessa seksuaalisuus kohdistuu vastakkaiseen sukupuoleen. Minun tapauksessani tietenkin on jossain määrin aiheellista kysyä, kumpi sukupuoli on vastakkainen. Selvyyden vuoksi ja torjuakseni itseeni kohdistuvan homo-sanan asiattoman käytön: en ole koskaan ollut miehen kanssa sängyssä enkä rakastunut mieheen. Jotakin pippelileikkejä pikkupoikana leikittiin, se siitä.

Jumala siis näki, että ihmisiä on hyvä olla Telluksellamme paljon. Juuri näinä aikoina ihmettelen hänen viisautensa perusteita, mutta näin Hän kuitenkin näki. Jotta ihmiset lisääntyisivät, Hän kehitti siis kaksi sukupuolta, joista toinen - muka - muistuttaa Häntä itseään enemmän. Lisäksi Hän kehitti sukupuolten välisen vetovoiman, seksuaalisuuden, josta jo oli puhe. Kun Hän loi naisen, tai naarassukupuolen nyt ylipäätään, hän teki tarpeelliset muutokset. Minusta - ja painottaen siis: minun mielestäni - viime vuosikymmeninä on yhtäältä etsitty sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toisaalta etenkin tuntemani feministit ovat olleet kovin kärkkäitä osoittamaan sormellaan sukupuolten välisiä eroja. Miehet ovat sikoja! No, miehet eivät ole sikoja, tai sitten naisetkin ovat sikoja, koska lisääntyminen ihmislajilta tuntuu sujuvan hiton hyvin. 

Enimmiltään me olemme samanlaisia. Miehissä ja naisissa on vain sen verran eroa, kuin on välttämätöntä. Jos minä olisin jumala, olisin yksinkertaisesti laiska: jos on hyvin toimiva mies, jolle pitää kehittää kumppani, jossa on jokin houkutteleva erilaisuus, tekisin pienimmät mahdolliset muutokset tarkoitukseni toteutumiseksi. En tosin tiedä, onko Luojamme halukas menemään siitä, mistä aita on matalin, mutta niin nyt tässä asiassa tulkitsen. Ihmislajin lähtökohta ei siis olekaan mies, vaan Jumalan kuva. Sille on vasta jälkikäteen määritelty sukupuolet - jos siis pysymme edelleen tämän naiivin tulkinnan parissa. Nyt tulee tämän tekstin heikko kohta: jos Jumala on sukupuoleton, niin voiko siitä päätellä, että ensisijaisesti myös ihminen on sukupuoleton, ja mies- ja naispuoliset piirteet ilmenevät vain siinä määrin kuin on ihmislajin kannalta välttämätöntä? Vanhan tulkinnan mukaan meidät luotiin nimenomaan kahden eri sukupuolen edustajiksi, ja jos Jumala kerran on kaikkivoipa, niin tottahan hän olisi voinut järjestää ihmisen lisääntymisen ilman sukupuolia tai viiden sukupuolen voimin. Sukupuoliberaalit ovat jo kauan sitten kyseenalaistaneet tiukan jaon kahteen sukupuoleen. Minä olen samalla kannalla, vaikka en ihan ymmärrä, millainen on "muunsukupuolinen". Minä en koe kuuluvani miehiin enkä naisiin, vaikka fyysisesti ja tietyssä määrin sosiaalisesti olen mies. En silti koe olevani muunsukupuolinen. Sukupuolet ovat. Useimmat ominaisuuteni ovat kuitenkin ominaisia kummallekin sukupuolelle. Siihen nähden, kuinka kaikenkattavaksi sukupuoli usein katsotaan, on kumma, kuinka samanlaisia me olemme.

Meissä on pieniä eroja, joihin persoonallisuutemme perustuu. Jollakin on poikkeuksellinen kuulokeskus aivoissaan ja hänellä on absoluuttinen sävelkorva. Muutoin hän on samanlainen kuin useimmat. Joku on kaksi metriä pitkä, joku toinen 1,7 metriä. Tällä on seurauksensa, mutta enimmiltään he ovat samanlaisia. Flunssa tarttuu miehiin, naisiin, muunsukupuolisiin, homoseksuaaleihin ja transsukupuolisiin, koska kaikkien meidän elimistö on altis sille, kenellä nyt ei ole vastustuskykyä juuri kulloinkin tarjolla olevaa virusta vastaan. Matematiikkaa pidetään miesten lajina. Ehkä miehet keskimäärin ovat matemaattisesti lahjakkaampia kuin naiset, mutta on matemaattisesti huomattavan lahjakkaita naisia. Olen tuntenut useamman. Kyse on osittain harjoittelusta ja sosiaalisista syistä, mutta en kauheasti epäile, jos joku selittää matemaattista lahjakkuutta jollakin aivojen rakenteellisella seikalla. Ylipäätään ihmisten erot vaihtelevat enemmän yksilöittäin kuin sukupuolen mukaan. On seksuaalisesti halukkaita miehiä eli sikoja ja sitten on niitä, jotka eivät ole kovin halukkaita, eli nössöjä. Joku nainen on varmasti halukkaampi kuin keskimääräinen mies. Vieläkö jatkan?

Useimmat meistä ovat ihan tavallisia sukupuolensa edustajia. Sukupuolet voidaan sijoittaa janalle ja todeta, että kaikki me sijoitumme siihen janalle johonkin kohtaan. Ainoan, kiintoisa poikkeuksen muodostavat jo mainitut muunsukupuoliset: heidän pitää siis sijoittua janan ulkopuolelle. Monille on tärkeä kuulua lähelle janan sitä päätä, johon tuntee kuuluvansa ja johon on määritelty elämän aikana miljoonia kertoja. Jos on janan puolivälin tietämillä, on varmaan jokin homo, transu tai muu pervo. Hui! Omaksi kokemaansa sukupuoleen kuuluminen on sangen moraalinen seikka, ja käsitys sukupuoleen liittyvistä oikeista ja vääristä on sangen syvällä meissä kaikissa. Jotkut nyt ovat vapaamielisempiä kuin toiset, mutta kyse on useimmiten pienistä eroista. Jos ei olisi sosiaalista painetta olla lähellä janan jompaa kumpaa ääripäätä, tuolla kadulla varmaan näkisi paljon enemmän ihmisiä, jotka ilmentevät olemuksessaan janan keskiväliä tai jopa kärjistetysti janan kumpaakin päätä yhtä aikaa. Mutta tällainenhan ei sovi eikä käy, koska Jumala on Mies!

Ei kommentteja: