Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2011.

Äänimuisto

Koulu oli lapsen mielestä valtava kivinen rakennus. Ja julkisivunsa puolesta se oli varmasti myös maamme kaunein koulu. Ja on toki yhä. Olin harvemmin tunnin aikana käytävässä, koska pääsääntöisesti käyttäydyin hyvin. Mutta aika ajoin sitä kuitenkin joutui tunnin aikana siirtymään paikasta toiseen tai ehkä minä tosiaan joskus jouduin myös rauhottumaan käytävään. Se on tässä sivuseikka. Koulumme oli aikanaan hyvin suunniteltu ja rakennettu säästelemättä. Luokat olivat korkeat ja ilmavat ja käytävät ja portaikot laveat. Kyllähän siellä jonkinlaista ruuhkaa syntyi, kun välitunnin päätteeksi kaikki viitisensataa oppilasta pyrkivät sisään noin neljästä ovesta, vaan enpä muista harmitelleeni asiaa. Oppilaiden lisäksi niihin käytäviin sopi ääntä. Seinät olivat kiveä ja etenkin jos sai nauttia tunnin aikana rauhallisesta atmosfääristä, kaikukin oli komea. Mainitsemani tunnin aikana kuulin kun eräs naisopettaja lähti jostain alemmasta kerroksesta liikkeelle. Uskoisin hänen olleen vieressä ollee

Ruotsia lisää

Kuva
Kun nyt tuota Svea-mammaa äidyin kuvaamaan, niin tässäpä pari otosta sen keskivaiheilta.

Lapinmaahan päädyin kerran

Kuva
Valistuneempi isänmaantuntija varmasti osaa kertoa, mistä moinen näkymä on tallennettu. Aivan. Aavasaksanvaaraltahan se. Suomen, tai oikeastaan Ruotsin, kansallismaisemaa. Kävin Kemissä työpaikkahaastattelussa, ja kun en ole kuunaan käynyt Lapissa, paitsi lapsena isäni kanssa Iso-Syötteellä, niin päätinpä korjata puutteellisuuteni. Vastoin luuloani Aavasaksa ei siis olekaan tunturi. Ainoa havaitsemani paljakka ilmeni piponi alla. Mutta maisema oli täsmälleen näkemäni vaivan arvoinen. Kuten Syötteelle, myös Aavasaksalle pääsee autolla. Olisi päässyt lähes huipulle, mutta tietä ei ollut aurattu, ja Mitsun gummeista loppui pito. Viimeiset kymmenet metrit vuoren valloituksesta piti suorittaa omin jaloin. Ja koska oli jo hämärtämässä, minulla oli kiire kameroineni näköalapaikoille. Vanhempani ovat nuoruudessaan 50- ja 60-luvuilla harrastaneet lapinmatkailua. Äitini vallankin on kertonut eloisia tarinoita kymmenien kilometrien päivätaipaleista kantavalla hangella, nousuista tunturten huipuil

Ulkopuolisuus

Ennen puhuttiin erilaisista nuorista. Erilaisuus ei teini-tedin mielestä ollut kovin suotavaa, sillä siitä sai koulussa turpiinsa. Partiokaverini Sari (Rauha hänen muistolleen, toivottavasti hän silti elää yhä!) kertoili aineestaan, jonka otsikokon hän kiroitti väärin: "Olen erillainen nuori." Pitihän siihen Sariin vähän ihastua. Tosin ihastus taisi loppua kun näin miten hän ihaili toista nuortamiestä - johon verrattuna minä totisesti olen aina ollut ulkoisesti enintään maatiaistasoa. Maatiainen? Eikö se rassukka osaa lentää? Taitaa olla erilainen tintti! No, siinä se, Sari oli jokseenkin tavallinen, siihen aikaan ehkä 16- tai 17-vuotias tyttö. Hoikka vartalo, pitkähköt hiukset, kauniit kasvot ja mukavat puheet. Väittäisin hänen olleen samallllainen nuori. Nyttemmin on puhuttu ernuista kun tarkoitetaan erilaista nuorta. Sari oli varmaankin sarnu. Sarilta kuitenkin sain harhaopin, jonka mukaan erilaisuus olisi jotakin, mikä ei ole ihan pelkästään hyväksi, mutta jota voi halli

Tee tästä nyt johtopäätös sitten...

1) Alla oleva virke on oikea. 2) Yllä oleva virke on väärä.

Homo!

Tolla jätkällä on punaiset housut... se on varmaan homo! Vitun homo! Onko vitunhomo lesbo, vai vain ristiriitainen sanonta? Jätkä puhuu homosti! Jätkällä on homo auto. Homo, homo, homo... homo! Pyhä kolminaisuus: pahuus, seksi ja mielikuvituksen puute. Muuta tuskin tarvitaan siihen, että jokin haukkumiseen käytetty ilmaus vesittyy. Vittu-sanan käytöstä puhutun kielen välimerkkinä olen jo kirjoittanutkin (Iniö), mutta ihmetelläänpä nyt "homoa" sitten. Homoseksuaalisuus on kuulemma luonnollista. Urbaanilegendojen mukaan on olemassa ainakin homopässejä ja homodelfiineitä. Varmasti sitten myös homohiiriä, -norsuja ja -kaskelotteja. Homoseksuaalisuus on kuulemma luonnotonta. Siitä ei lapsia synny, ja vaikka syntyisikin, olisi luonnotonta että lapsella olisi kaksi isää tai äitiä. Luonnollisuuden käyttäminen perusteena jonkin asian puolesta tai vastaan yrittää ehdottaa, että asia on väistämätön ja vallitseva tosiasia. Sen kieltäminen ja kiistäminen ei ole mahdollista, koska sitä esi

Kahvinkeitin

Kahvinkeitin. Veden heitin pannuunsa ja porisemaan päästin. Isä meitin! Anna heitin, porojen ja suodattimen, kestää. Ikäneitin vedenheitin käyttämättä, täyttämättä pestään. Kahvinkeitin laittaa reitin vanhanpiian, lahnan, siian sieluun.