Naiskauppaa 2

Kuluvan vuoden elokuussa kirjoitin naiskaupasta. Päädyin johonkin sellaiseen, että se loppuu, kun miehet, muutamaa valioyksilöä lukuunottamatta, hävitetään maailmasta. Jonkin sortin liennytystä arvelin saavutettavan sillä, että suositaan vakituisia parisuhteita ja parisuhteisiin kuuluvaa avointa seksuaalisuutta kannustavaa mielipideilmastoa. Kauniita ajatuksia kerrassaan. Kuvasin seksiorjiksi joutuneiden naisten auttamista valtameren tyhjentämiseksi pipetillä, koska ongelma on niin valtavan laaja ja avustusvoimavaroja vähän.

Olen pukki kaalimaan vahtina. Minuakin kiinnostaa kovasti nuoret, kauniit naiset. Olen nyt monta päivää katsonut videoita seksityöhön tai teinimorsiamiksi eri syistä päätyneistä nuorista tytöistä.  Itse asiassa vähän ihmettelen, miksi videoille on valittu huomattavan kauniita nuoria tyttöjä. Vetoaahan kauneus minuunkin, mutta pääosa ihmisistä on jokseenkin tavallisia. Olettaisin valtaosan kaltoinkohdeluista tytöistäkin olevan tavallisia. Vaan kai minä saan olettaa. Sanotaan nyt vaikka niin, ettei minulla ole perusteita päinvastaiselle näkemykselle.

Jotkut sanovat suoraan, etteivät ole ikinä tavanneet hyvää miestä. Kaikki miehet ovat vain kaltoinkohdelleet heitä. Erityisen painokkaasti tämä käy ilmi kambodzalaisen nuoren tytön haastattelusta, jossa hän lopulta toteaa, että kaikki miehet vain käyttävät häntä ja heittävät sitten pois. Tuo sivulause, tuo vihjaus arvottomuuden kokemuksesta oli minusta koko puolituntisen videon ydinkohta. Nämä tytöt ovat varmaan hirvittävän yksinäisiä. Monet heistä kaipaavat vanhempiaan. Monet ovat ikätoveriensa hyljeksimiä, koska ovat prostituoituja. Toisaalta, joissakin kylissä huomattava osa tytöistä päätyy seksikauppaan nuoruudessaan, saavat lapsia, jättävät koulut kesken vaikka haluaisivat opiskella ja uskovat opiskelun olevan tie parempaan tulevaisuuteen. Samaa osattomuutta on myös teini- tai suoranaisten lapsimorsiamien tarinat eri puolilta maailmaa. Heidät naitetaan tai painostetaan avioliittoon alaikäisinä, jopa alle 15-vuotiaina. He tulevat raskaaksi, mutta fyysisen kehittymättömyyden vuoksi raskaudet ovat vaikeita ja aiheuttavat ongelmia sekä sikiölle että äidille. Kaikkein kurjin esimerkki näkemistäni videoista oli Filippiinit, jossa tytöt todellakin saivat vauvoja 12- ja 13-vuotiaina.

Tulin pohtineeksi, että ovatko näiden videoiden tekijät valinneet materiaalikseen äärimmäiset esimerkit. Olenko vai sosiaalipornon koukuttama ääliö, joka ei tajua, että juuri tätä reaktiota minulta toivotaan? Ehkä tilanne ei olekaan niin kurja? Tai ehkä kyse onkin feministien juonesta, jonka tarkoituksena on saada minut tuntemaan syyllisyyttä siitä, että olen mies. Lopulta voin vain miettiä, että mikähän ajatuksistani on vainoharhainen. Kuitenkin, kun katselen noiden Youtube-videoiden saamia kommentteja, olen vielä syvemmin hämilläni. Näiden videoiden tekijät eivät ole tyhmiä. He esittävät perusteet sille, millaiset olot ja motiivit ovat kunkin haastatellun tytön saaneet seksikauppaan. Siitä huolimatta videoiden kommenteissa ilmenee jopa törkeää väheksyntää näitä tyttöjä kohtaan. Ehkä minä en sentään ole tyhmin, joka näitä videoita katsoo.

Maailman rakkaudettomuus näyttää jotenkin kulminoituvan seksiin ja myös seksikauppaan. Naisia ja tyttöjä hyväksikäytetään välittämättä heidän tunteistaan ja tarpeistaan. Esitän oman kärjistykseni: mitä hyötyä on seksikaupasta? Maailmassa miljoonat näkevät nälkää. Puutetta ja kurjuutta on joka puolella. Se, että seksillä käydään kauppaa, ei mitenkään lisää minkään jaettavissa olevan hyvän määrää - ei materiaalisen eikä edes henkisen. Äijät vain saavat purkaa tarvettaan, jonka purkamiseksi heillä pitäisi olla toimiva parisuhde.

Meillä keskustellaan siitä, pitäisikö seksin osto kriminalisoida. Jotkut näkevät kaiken seksikaupan joko naisen halventamisena tai sitten seksin myymistä pidetään pakkona, jolle suomalaisellakaan naisella ei ollut vaihtoehtoa. Aikaisemmassa Naiskauppaa-tekstissäni ajattelin, että aina kun joku myy seksiä, pitää ymmärtää, ettei myyminen ehkä ole vapaaehtoista. Vapaaehtoisuus on tietenkin tulkinnanvarainen asia. Silti, vaikka vapaaehtoisuuden ja pakon raja olisikin epämääräinen, tunnistamme tilanteita, joissa seksin vaihtaminen mammonaan on vapaaehtoista - mm. sugar dad ja sugar girl -suhteet - ja milloin se on pakollista, kuten monille köyhille. Ja jos nyt tarkkoja ollaan, niin ehkä nämä sugar-suhteetkaan eivät ole aina täysin vapaaehtoisia. Mene ja tiedä...

Intian ja Nepalin bordellien asiakkaat eivät ole rikkaita länsimaisia turisteja, jotka maksavat kokemuksestaan prostituoidun mittakaavassa huimia summia. Asiakkaat ovat paikallisia. Seksin hintaa en tiedä enkä arvaile. Se on kuitenkin selvää, että tyttöjä pidetään ilotaloissa täysin epäinhimillisissä olosuhteissa - jopa kalterien takana. Kukaan ei siinä hommassa rikastu, paitsi sutenööri ehkä jossain määrin. Pitäisikö meidän mennä jaloine aatteinemme kieltämään seksin ostaminen joka puolella maailmaa? ...niin, eipä siitä mitään hyötyä olisi. En usko, että moinen moraalinen oikeassaolo jossakin Kathmandussa aiheuttaisi käytännössä mitään.

Mistä hitosta tämä kaikki johtuu? Onko puolet maailman miehistä niitä inhottavia -fiilejä, joista ei missään tilanteessa saa sanoa mitään muuta kuin että he kuuluisivat saunan taakse? Miksei tasa-arvon ilosanoma poista ongelmaa edes meiltä? Miksi miehet (etupäässä) ostavat seksiä? Laasaslainen vastaus olisi, että kun ilmaiseksi ei saa, sillä naisten kumppaneilleen asettamat vaatimukset ovat kasvaneet täysin absurdeiksi. Feministinen vastaus kuuluu, että koska miehet ovat paskoja ja haluavat käyttää valtaansa. Sosiologi puhuisi miesten ja naisten lukumäärien erosta ja ehkä myös kohtaanto-ongelmista ja hypergamiasta - joista viimeinen kai on sukua Laasas-henkisille tulkinnoille naisten kohtuuttomista vaatimuksista. Onko niin, että yksikään mies ei maksaisi seksistä latiakaan, jos tyydyttävää seksiä olisi tarjolla ilmaiseksi, vai onko olemassa miesten porukka, joka ihan oikeasti haluamalla haluaa käyttää rahaa siihen? Voisiko edes teoriassa arvella, että jos on olemassa seksistä maksamisesta nauttivia miehiä, heitä olisi edes suunnilleen saman verran kuin todellisia vapaaehtoisia seksityöläisiä? Jos joku kiinalainen viriili mies saisi valita, että käyttääkö hän vähät juaninsa mielummin seksiin vai parempaan ruokaan tilanteessa, jossa seksiä saisi ilmaiseksi, niin eiköhän hän ostaisi sitä parempaa ruokaa. Mutta niin, jos miehiä on enemmän kuin naisia, niin mistä kaikille miehille saataisiin kumppani? (Tässä kohtaa pitää ihmetellä yhtä asiaa: asiaa selitetään sillä, että Kiinassa on yhden lapsen politiikka ja poikia suositaan. Onko siellä joskus vuosikymmeniä sitten jo tiedetty, että ahaa, nyt on tulossa tyttö, joten keskeytetäänpä tämä raskaus? Vai onko syntyneet tytöt yksinkertaisesti tapettu? Vai mitä on tapahtunut? Wikipeedion mukaan Kiinassa on kuitenkin pian 100 miljoonaa vanhaapoikaa.)

Pitäisikö koko ongelma jakaa kahtia: 1) miksi miehet jäävät ilman kumppania tai ilman seksiä ja 2) miksi miehet kohtelevat naisia niin epäreilusti? Ensimmäiseen kysymykseen on joitankin vastauksia jo yllä. Jälkimmäinen on kiinnostaa minua tässä vaiheessa enemmän. Helpoin vastaus on patriarkaatti, kulttuurinen perintö, jonka mukaan naiset ovat toisen luokan ihmisiä. Näin on ongelma lakaistu maton alle. Mutta tutkaillaanpa seksin ostamisen tapahtumaa miehen kannalta. Mies siis elää kulttuurissa, jossa hänelle ei ole pysyvää kumppania tai vaikka olisi, niin häneltä ei jostain voittamattomasta syystä saa seksiä. Niinpä mies menee bordelliin ja ostaa sen mitä kaipaa. Ehkäpä täsmälleen juuri samasta (uskonnollis-)ideologisesta syystä, jonka vuoksi hänen vaimonsa ei halua seksiä, mies halveksii naista, jolta ostaa seksiä. Seksuaalivietti saa hänet käyttäytymään näin.

Ajatellaan asiaa toisin, otetaan vaikka jokin länsimainen bordellin asiakas. Yksinäinen poikamies Hervannasta säästää kaksi vuotta, että pääsee seksilomalle Thaimaahan. Hän ostaa seksiä paikalliselta tytöltä, joka kertoo olevansa 19-vuotias (vaikka on 15). Tähän tekoon ajaa se sama vietti, se, joka pitää ihmiskuntaa olemassa, vaikka monet eivät sallisi sen ilmenevän kuin varakkaissa komistuksissa. Yhtä kaikki, hervantalainen poikamies voisi vaikka haluta tytön mukaansa Thaimaasta. Paitsi että hän ajattelisi saavansa kumppanin, hän ihan vilpittömästi ajattelee, että eiköhän elämä Hervannassa sentään ole helpompaa kuin tienata rahaa seksikaupalla turistikohteessa ja vielä yrittää ansioistaan lähettää edes jotakin köyhälle perheelle jonnekin syrjäseudulle. Mutta kun se ei käy. Tyttö ei kelpaa morsiameksi, kun ikää tutkitaan vähän tarkemmin, eikä hän tahdo päästä Suomeen, vaikka olisikin laillisessa iässä. Eikä maahan pääsy ole varma edes siinä tapauksessa, että tytön kanssa menisi naimisiin. Mutkikkain esimerkein yritän siis sanoa, että vaikka viettinsä ajamana toimiva seksinostaja haluaisi hyvää käyttämälleen ilotytölle, hän ei voi tilanteelle mitään. Vaikka hän itkisi silmät päästään, tyttö jää ilotaloon tai eksoottisen lomakohteen rantakaduille.

Mikä siis on tuo seksivietti, joka saa miehet hankkimaan haluamansa epäreilulla tavalla? Aika usein näen väitettävän, että seksin puutteeseen ei kuole ja olen näissä kirjoitelmissani kyseenalaistanut väitettä sanomalla,  että seksin puutteeseen kuolee lopulta koko ihmiskunta - ja niinpä tuo seksin ja lisääntymisen tarve on ominaisuutena lähes kaikissa ihmisissä. Aseksuaaleja on aika pieni vähemmistö. Ikävä kyllä esseeni jää tältä osin puutteelliseksi. Seksuaalisen halun määrittely on vaikeaa näemmä alan asiantuntijoillekin: sitä kyllä kuvataan biologisena tarpeena, henkilökohtaisena haluna ja kulttuurisenakin ilmiönä, mutta mikään näistä näkökulmista ei valaise tämän halun perimmäistä syytä jotenkin niin, etteikö asiasta pystyisi kiistelemään. Mitään painovoiman lain kaltaista seksuaalisen halun lakia ei näyttäisi olevan olemassa, ja kuitenkin useimmat ihmiset tuntevat halua ainakin joskus ja joissain tilanteissa. 

On vielä muuan seikka, jota en ole käsitellyt: seksin puute näyttää osin johtuvan siitä, että miehet ovat halukkaampia kuin naiset. Tämäkin lienee kiistanalainen näkökulma. Jos menet ja kirjoitat tästä Vauva-lehden Aihe vapaa -palstalle, jostain ilmestyy viisi naiseksi itsensä esittelevää tapausta, jotka kertovat, etteivät saa mieheltään niin paljon seksiä kuin haluaisivat. Suhtaudun niin, että verrattain harvinainen ilmiö vain nostattaa enemmän huomiota kuin tavallinen asia. Joskus provosoin naisia väittämällä, että nainen, jonka elämässä asiat ovat pääosin kunnossa, ei halua seksiä. Halu herää, kun naisella on jokin tarve. Väite perustuu omaan kokemukseeni, eikä sekään siis ole mikään laki tai edes tieteellisesti perusteltu tulkinta. Ankaria tunteita se kuitenkin joskus herättää: monet naiset ovat suorastaan raivostuneet, koska näkemys väittää, että naiset vaihtavat seksiä materiaan tai sosiaalisiin etuihin ja esittää heidät siis huo... ihmisinä, jotka hankkivat etuja pelkästään sillä, että sattuvat olemaan naisia. En ajatellut luopua näkemyksestäni. Mutta sosiaalisuuden nimissä voisin muuttaa sen ilmaisua merkittävästikin. Erityisesti naisten seksuaaliset halut näyttävät olevan tilannesidonnaisia. Ne riippuvat osin esimerkiksi kuukautiskierrosta. Monet ovat kertoneet olevansa halukkaita ovulaation aikaan. Taustalla piileskelee kenties lisääntymistarve - siis tarve eli halu saada jotakin. Tai kun nuoren naisen lähipiiriin ilmestyy sosiaalinen komistus, nainen alkaa haluta häntä. Hän haluaa saada komistuksen omakseen ja on valmis käyttämään komistuksen sitouttamiseen seksiä. Jälleen taustalla on tarve, jonka voi tulkita myös haluksi. Kun nelikymppinen perheenäiti tulee väsyneenä töistä ja vielä kokkaa ruokaa perheelleen ja vähän siivoaa, hän ei ole halukas. Hän voi olla illalla tyytyväinen siihen, että mies pisti mukulat nukkumaan sillä aikaa kun hän itse katsoi saippuaoopperaa televisiosta. Hänellä on työ ja perheen tulot ovat hyvät. Hänellä ei ole tarvetta. Kun mies, saatuaan illalla lapset petiin, alkaa haluta seksiä, naisella ei edelleenkään ole tarvetta. Hän tuntee itsensä väsyneeksi ja nalkuttaa, että jos tekisit enemmän kotitöitä, saisit useammin seksiä. Ajatus sinällään on johdonmukainen: nainen voisi olla halukas, jos ei olisi väsynyt. Minä en kuitenkaan usko siihen, että kotitöiden lisääminen lisää seksiä. Se johtaa vain siihen, että naista alkaa ärsyttää entistä pienemmät puutteet kodin siisteydyessä, ja hän alkaa vain esittää lisää vaatimuksia. Kotityöt pitää jakaa kokonaisuus huomioiden reilusti ja tavoitteiden pitää olla yhteiset. Jos toista ei häiritse sukat ruokapöydällä ja toinen hepuloi parista murusta sohvalla, mitään yhteisymmärrystä ei tietenkään ole saavutettavissa. Seksin sotkeminen tähän ei ole mitään muuta kuin huo... kaupankäyntiä, vieläpä niin, että viime kädessä toinen osapuoli ei kuitenkaan ole halukas suorittamaan omaa osuuttaan kauppasopimuksesta. Tulos tässä halujen epätasapainoon perustuvassa kaupassa ei lopulta tyydytä kumpaakaan osapuolta.

Koko tämä hirvittävä ritirimpsu yrittää tuoda esiin näkökulmaa, jota naisten on vaikea ymmärtää: mies ei katso seksillä saavuttavansa samaa kuin nainen. Mies ei katso saavansa seksillä sitoutettua naista itseensä. Pikemminkin hän pelkää, että nainen kuitenkin lähtee varakkaamman ja komeamman matkaan. Miksi sitoutua johonkuhun, jonka vastavuoroisesta sitoutumisesta ei ole takuita? Tämäkin on kärjistys. Luulisin monen naisen huolena olevan se, että ottaako mies nuoremman ja kauniimman. Tässä ajatuksessa ja ilmiössä on muuten jälleen tuo nuoruus ja kauneus. Ehkä puolet maailman miehistä tosiaan on jotakin -fiilejä, sanottakoon nyt poliittisen korrektiuden takia sitten vaikka, että hebefiilejä. Takaisin asiaan: prostituoitua ei kohdella tasavertaisena ihmisenä, koska siihen ei ole käytännöllistä mahdollisuutta. Kyse ei ainakaan aina kaiketi ole siitä, että seksin ostaja haluaisi olla ilkeä, vaan siitä, ettei mahdollisuutta muuhun ole. Ostamalla seksiä mies ei saavuta mitään, hän vain huojentaa tarpeensa. Vaikka olen kyllä lukenut sellaisiakin näkemyksiä, että ostaessaan prostituoidun aikaa ja palveluksia monet miehet ostavat seksuaalisen kokemuksen lisäksi hellyyttä ja huomiota. Käytössä on lyhenne GFE, girl friend experience. Ostaja haluaa myyjän tavalla tai toisella toimivan kuin tyttöystävä. Jotta tämän tekstin suoltaminen joskus loppuisi, tyydyn vain toteamaan, että minusta on kurjaa, että tuokin kokemus on siis kauppatavaraa.

Mitä hyöytä on tästä kirjoittamisesta? Maailmassa jäävät tästä huolimatta miljoonat ihmiset vaille ruokaa ja yhtään tyttöä ei jää tämän takia hyväksikäyttämättä.

LISÄYS: Miksi jotkut suhtautuvat niin hirveän kielteisesti seksiin ja seksuaalisuuteen? Joillekin ei näytä riittävän se, että eletään itse ilman seksiä, vaan lisäksi pitää pyrkiä vaikuttamaan muiden seksuaaliseen toimintaan. Seksuaalisuuden sääntely on toisinaan tärkeää esimerkiksi taloudellisista syistä (Rikas saattaa menettää rikkauksiaan, jos jälkikasvu kiksauttaa väärää...), terveydellisistä syistä jne. Mutta se, että jotkut haluavat säännellä toisten seksuaalisuutta, koska itse ovat aseksuaaleja tai peräti seksuaalikielteisiä, on minusta ajattelematonta. Esimerkiksi maksullisesta seksistä puhuttaessa  on tavoitteena ollut oston kriminalisointi. Jos ostajan pitää ruveta pelkäämään poliisia, seksikauppa siirtyy maan alle, jossa se toki osittain on nytkin, ja lieveilmiöt vain lisääntyvät. Minä otan nyt lopultakin jaarittelemattoman kannan: aina, kun joku suhtautuu kielteisesti seksiin, hän sulkee seksuaalisen tyydytyksen mahdollisuuden joltakulta muulta. Jos kieltäytyjiä löytyy kummastakin sukupuolesta - tai potentiaalisista kumppaneista - yhtä paljon, kieltäytymisellä ei ole negatiivisia seurauksia eräässä tietyssä tapauksessa. Nimittäin silloin, kun kielteiset löytävät toisensa ja jättävät muut rauhaan. Kaikissa muissa tapauksissa pitää lähteä siitä, että kumppanit pyrkivät etsimään toimivia ratkaisuja myös silloin kun jompi kumpi ei halua. Yksi ratkaisu on ilotalo - kunhan huolehditaan siitä, että työntekijät todellakin ovat siellä omasta vapaasta valinnastaan, eikä (epävirallaisen) TE-toimiston määrääminä....