Puolueet ja evoluutioteoria

Pesun- ja linkouksenkestävänä humanistina tutkailen maailmaa yliopinsaunassa oppimistani näkökulmista ja olen vakuuttunut siitä, että puoluekenttä pitäisi pistää uusiksi. Hittoisiin liberalismi, porvarillisuus, konservatismi, sosiaalidemokratia, kommunismi, vihervasemmistolaisuus ja persuilu. Tarvitsemme tasan kaksi puoluetta. Ensimmäinen niistä on naisten puolue, josta minun ei varmastikaan tarvitse kantaa huolta. Se nimittäin perustettiin 1990-luvun taitteessa ja seikkaili puoluekartalla joitakin vuosia. Siinä vaiheessa sen merkittävin saavutus oli oma ehdokaslista Helsingin puhelinyhdistyksen edustajiston vaalissa. Joihinkin muihinkin edustajanvalintaproseduureihin puolue osallistui. Hyvä puolue, ei muuta kuin takaisin käyttöön.

Ja vastaavasti tarvitaan myös miesten puolue. Sitä ei vielä ole, mutta liikehdintä on jo alkanut. Addressit.com -sivustolla sen perustamista on sentään vaadittu. Kevään 2006 jälkeen addressi on saanut 73 allekirjoitusta. Signaali, joka puolueen pikaista syntyä enteilee, on siis hiljainen mutta vahva.

Koska joka toisesta asiasta pitää yhä nostaa sukupuolikysymys, niin pohditaanpa kahden puolueen Suomea. Poliittiset puolueet haluavat koskettaa tavallisia ihmisiä, ja kun nykyiset poliittisluontoiset aatteet olisi siirretty syrjään, tähän olisi pitkästä aikaa oikeasti mahdollisuuskin. Kehittyvien maakuntien kekkerit ja eurosuomalaiset tai euroglobaalit trustit eivät välttämättä edes kokisi tarpeekseen vaikuttaa puoluepolitiikkaan. Kun mietimme, mistä arki alkaa, voimme päätellä ensimmäisen päivänpoliittisen keskustelun koskevan vessanpytyn kantta: pitääkö se aina laskea alas vai saako sen jättää myös ylös.

Koska Suomi ei ole yksin maailmassa, uudenkin poliittisen järjestelmän pitäisi pian ottaa kantaa ulkopoliittisiin kysymyksiin. Erityisen ongelmalliseksi muodostuisivat suhteet Venäjään, mikä johtuu kulttuurieroista. Venäjällä kaikki on toisin, kuten vanhan ajan vasemmistolaiset osasivat laulaa. Siellä nimittäin arvostetaan naisia jotka korostavat naisellisuuttaan ja miehiä jotka tuovat ilmi miehisiä piirteitään. Meillä päin naisellisuuttaan korostavia naisia kutsutaan rumilla nimillä ja miehisyyden korostaminen taas leimataan lapsellisuudeksi ihan avoimesti jo koulussa. Niinpä itärajan kuumimmat keskustelut käytäisiin huulipunaputkiloista. Suomalaisille telaketjusarjan naisille ei riitä se, että huulipunat kielletään. Koska suomalaismiehet pitävät venäläisnaisia kauniina, Naisten puolue haluaa kieltää huulipunan myös venäläisiltä - etenkin naisilta.

Ongelmaksi muodostuu myös politiikan epälooginen pomppoilu sinne tänne. Kun puolueet ovat vuorotellen oppositiossa, lainsäädäntö ja valtioneuvoston päätökset pistetään vaalikausittain uusiksi. Politiikan ammattilaisten työaika kuluu siihen, että joka vaalikauden aluksi muutetaan lait vessanpytyn kannen asennosta ja sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä sisäministeriön kanssa valmistelee ja toimeenpanee ne käytännöt, joilla lain noudattamista seurataan.

Samasta syystä valtion johto pyrkii myös puuttumaan kotityövelvollisuuteen ja seksivelvollisuuteen. Yhteiskuntarauhan takaamiseksi näiden kahden velvollisuuden toteuttamiseen ohjattujen resurssien suhde vaihtelee säännöllisesti 1/10 ja 10/1 välillä.

Ajan mittaan hallintokoneisto tietenkin väsyisi asioiden veulaamisen edes-takas-takas-takaisin. Alettaisiin muodostaa uutta konsensuspolitiikkaa. Sellaistahan harrasteltiin takavuosikymmeninä elvytyksen jälki- ja liennytyksen myötämainingeissa. Poliittisen korrektiuden nimissä konsensuksenalaisista asioista käytäisiin kuitenkin pientä, hiljaista keskustelua, joka kumpuaisi eduskunnan istuntosalin lattialle unohdetuista sukista ja siitä, että eräät kansanedustajat eivät vain saa alatuuholaansa siistittyä.

Eurooppapolitiikka, joka siis ei enää kuulu suoranaisen ulkopolitiikan piiriin, keskittyisi kulttuurituontiin. Vuorokausin keskusteltaisiin siitä, pitääkö motoristipoikien matkoja Nürburgringin ajeluradalle tukea vai olisiko sittenkin parempi käyttää eurooppapoliittiset varat köyhien euromaiden tuottamien viinien, juustojen ja moniosaajien tuontiin.

Luulin tähän asti kirjoittavani ilkeän pisteliästä ivaa poliittisesta ajattelusta. Valitettavasti joudun pyörtämään ajatukseni. Osin se johtuu siitä, että tunnen olevani tyhmä. Tällaisen jutun pystyy kirjoittamaan kuka tahansa. Toisekseen, kuten Pahkasika-lehden lopettamispäätös tai Spinal Tap -elokuvan olemassaolo todistavat, mikään parodia ei ole liian kärkevä. Todellisuus on viime kädessä vielä pöhkömpi. Ihmiset aivan oikeasti luulevat omien ajatustensa olevien mitä oikeimpia. (Niin teen minäkin juuri nyt). Maalaisporvarit, siis lähinnä ne maanviljelijät, jotka vielä kokevat maatalouden kannattavaksi, kuvittelevat aivan oikeasti, että vasemmiston ideologiaan kuuluu laiskottelu ja työnteon välttely. Jotkut vasemmistolaiset näyttävät kuvittelevan, että kaikki yritystoiminta on työntekijöiden riistoa. Kokoomuslaiset ovat työväen puolue, koska liberalistinen ajattelu näyttää perustuvan siihen, että jos jo omistaa, voi vaatia lisää omaisuutta tekemättä mitään. Kokoomuslaiset siis ovat omineet ne haaveet, jotka maalaisliittolaiset ovat antaneet vasemmistolaisille.

Edellisen, ivallisen vallankäyttötekstin muistaen minun pitänee harkita vallan toisenlaisia tekstejä. Aloitan maailmankatsomusparodiasta:

Joskus joitakin miljoonia vuosia sitten jokin neljällä raajalla liikkunut esiapina loukkasi molemmat eturaajansa. Sen seurauksena sen piti ryhtyä liikkumaan takaraajojensa varassa. Aluksi tilanne näytti vaikealta ja huolestuttavalta, mutta pian se huomasi pystyvänsä ohjaamaan lajitovereidensa toimintaa saalistuksen toimessa. Sen seurauksena tuo raajavammainen yksilö sai ensin valtaa ja sen jälkeen naaraiden suosion. Vähä vähältä tämä johti siihen, että käytöksensä takia eturaajavammoille alttiit yksilöt saivat siirtää perimäänsä muita todennäköisemmin, mikä vähä vähältä johti nelivetoapinoiden seksuaaliseen syrjintään. Kun Isä Jumala huomasi pystyapinoiden menestyksen, Hänenkin oli pakko muuttaa käsitystään omasta kuvastaan.

Aluksi luulin tämän ajatuksen rienaavan kristinuskon Jumalaa. Nyttemmin arvelen rienan kohteena olevan evolutionismin.