lauantai 10. maaliskuuta 2012

Mätkäisin ällikällä päähän

Oli pieni krapulantynkä aamulla. Piilottelin sängyssä maailman pahuudelta ja torkahdin uudelleen aamupalan jälkeen. Paikallinen piski numero kaksi oli kuitenkin sitä mieltä, että minun pitäisi herätä leikkimään sen kanssa. Herättihe sitten tökkäisemällä kylmän ja märän kuononsa naamaani. Yäk!

Nostin pääni, otin tyynyn ja täysin siekailematta mätkäisin sillä piskiä päähän, enkä edes ihan hiljaa. Koira lähti matalana nuolena karkuun. Parin, kolmen metrin päässä se kuitenkin pysähtyi, nousi normaaliin säkäkorkeuteensa ja nosti päänsä. Häntäkin osoitti elonmerkkejä. Selvästi näki, kun piskiparka heräsi aprikoimaan, että eihän se sattunutkaan. Kyseinen takkupallo on leikkisä, nuorehko koira, joten sittenhän se vasta äityi touhuamaan. Pakkohan krapulaisen oli sitten nousta riehumaan, kun kerran niin metkan leikin opetti.

Ei kommentteja: