maanantai 7. syyskuuta 2009

Mies maston huipussa

Aurajoen rannassa elää siellä työtätekevien miesten yhteisö, joka muodostaa epävirallisen oikeassaolon instituution, rantaparlamentin. Pääosin rantaparlamentin tehtävänä on ylläpitää itseään erilaisin tarinoin, joista osa käsittelee Sigynin puosun parkkisakkoja, osa Joutsenen mestarin näkemyksiä väylinkien sidoksista. Ohimennen mainittakoon, että purjelaivamiehet ovat rantaparlamentin ehdotonta kermaa. Vaikka laivat eivät enää seilaa, purjelaivamiehillä on eräitä perimiehisiä taitoja, joita ei toimistohiirillä ilmene. Tällaisia ovat järeät puutyöt, suurten alojen maalaukset, säänkesto ja ennen kaikkea takilassa kiipeily.

Takilassakiipeilyn mestarinäytettä ei ole nähty miesmuistiin, mutta tällainen se on: Purjelaivan maston huipussa, aivan ylhäällä, on nuppi. Joissakin laivoissa nuppi on, tai ainakin rannalta katsoen näyttää olevan, paitsi pieni, myös päältä litteä. Toellisuudessa nuppi on suurempi kuin lipputangon nuppi. Onhan mastokin lipputankoa monin verroin korkeampi. Suomen Joutsenen isomaston toppi huitelee relussa 50 metrissä, Sigynin isomaston tarkkaa korkeutta ei tiedä edäs Tommi, mutta jossain siellä 30 metrin paikkeilla se on. Joten koska se selvätsti erottuu laiturille, kyseessä ei ole mikään vähäinen pahkura. Halkaisija on varmasti joitakin kymmeniä senttejä. Todella kylmäpäinen matruusi on aikanaan päättänyt kiipeilynsä vasta nupin päälle. Siinä on voinut istua tai maata vatsallaan ja otta Superman-tyylisiä lentoasentoja, ja ainakin kuvitella halkaisevansa valtameren yläpuolista ilmatilaa ankaralla 9 solmun vauhdilla (=n. 17 km/h). Supermanin lentoasennossa on pysynyt jonkinmoisessa tasapainossa niin kauan kuin lihasvoimat riittävät kropan pitämiseen suorana. Jos siitä on lähtenyt putoamaan pää edellä, on toivo ollut vähissä. Jos taas jalat edellä, ei ole tarvinnut kuin kietoa jalat maston ympärille ja nuppi syliin, ja jatkaa siitä hallitusti alas.

Mutta ennen kaikkea, nupin päällä on voinut seistä ikään kuin maston jatkeena.

Voit valita vierekkäin asetettujen jalkapohjiesi kokoisen alueen lattiasta, kyykkiä sen päällä ja oikaista vartesi täyteen mittaansa. Helppoa, eikö totta? Oletapa, että jalkojen vieressä on 30 - 50 metrin pudotus, ja että tuulee hiukan ja lisäksi tuo jalkojesi alusta liikkuu hiljalleen suuntaan ja toiseen. Mihin keskittää katse tasapainon säilyttämiseksi? Paljonko reagoida laivan heilahduksiin? Ajattele: kun tuulenpuuska iskee laiturissa seisovaan laivaan, se kallistuu, vaikkei yhtäkään purjetta olisi nostettu. Kannella kallistusta ei juuri voi edes havaita, mutta masto on kuin kellonviisari. Tyvessä ei tapahdu juuri mitään, mutta huippu kyllä heilahtaa enemmän kuin huterakaan permanto.

Aurajoen rantaparlamentti tietää kertoa kelpo merimiehestä, joka päätti näyttää, ja kiipesi kuin kiipesikin mastonhuipun päälle seisomaan. Hetkisen seistyään hän uskoi vakuuttaneensa muut merimiehet kannella, tehneensä vaikutuksen rannalla seisovaan morsiameen ja saaneensa kipparin sydämen syrjälleen. Oli siis täysin perusteltua ja hyväksyttävää lähteä takaisin kohti kantta. Miespä vain ei uskaltanut kyykistyä saadakseen siten nupin syliinsä ja laskeutuakseen siitä hyvässä järjestyksessä alas. Niinpä hän jäi seisomaan.

Alhaalla kannella miehet jatkoivat työtään, mutta muistivat aina välillä katsoa ylös, ja näkivät miehen yhä vain törröttävän nupin päällä. Kyllähän hän lopulta pyörtyisi väsymykseen ja janoon ja putoaisi varmaan kuolemaan. Niinpä miehet päättivät, että jos sankari ei iltaan mennessä suoriutuisi täkille, hänet armahdettaisiin yhdellä taiten tähdätyllä kiväärinlaukauksella. Kuolema tulisi äkkiä ja armollisesti.

Sitten leikitään realistia:

Höh, sanon mä. Jos se äijä on päässyt ensin kyykkyyn siihen mastonnupille, hän pääsee siihen takaisinkin. Itse asiassa seisomaan ojentautuminen on se vaarallisempi osuus. Nimittäin, jos tasapaino horjahtaa kyykistymisvaiheessa, on vielä mahdollisuus pudottautua nupin päälle ja saada se syliin. Toki siinä varmasti sattuu, mutta arvelisin ihmisen välttelevän kymmenien metrien pudotusta refleksinomaisesti.

Lisää realistileikkiä:

Linnunpaskaan kyllästynyt mastojen tilaaja on kyllä aikanaan osannut pyytää sinne nupin päähän pystyyn tanakan metallipiikin, jonka tehtävä on estää lintuja istumasta huippuun ja niin muodoin paskomasta sieltä pitkin paattia. Moinen metallipiikki saattaa jopa helpottaa touhua, mutta sen päälle ei kyllä pudottauduta, jos tasapaino pettää. Sitä paitsi, siitä on äärettömän paha irroittaa vainaja.

1 kommentti:

Naanu kirjoitti...

Semmosta tällä kertaa.. :)
Ps; tiiät kyllä kuka olen :)