Sankaritarina

6. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, 7. ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. (Luuk. 2: 6 - 7)

Minulle on opetettu, että Joosef ja Maria eivät saaneet paikkaa majatalossa, koska niin monet ihmiset olivat tulleet Beetlehemiin verollepantaviksi. Ainakaan Luukkaan evankeliumi ei sano niin. Se sanoo vain, että heille ei ollut tilaa majapaikassa. Tämä on nyt painotuskysymys: saamani opetus on oikea, jos tuossa seitsemännen jakeen virkkeessä paino osuu sanalle "ollut" tai "tilaa". Jos painottaa sanaa "heille", jakeen merkitys muuttuu. Siinä tapauksessa jollekin muulle olisi ollut tilaa, mutta Marialle, Josefille ja syntymässä olevalle lapselle ei ollut. Miksi ei? Syntymässä oleva lapsi oli avioton, Joosef ja Maria eivät siinä vaiheessa olleet naimisissa. En tiedä sen ajan seksuaalimoraalista, mutta mikä sulkee pois mahdollisuuden niin tylyyn kohteluun? Evankeliumitekstit kertovat myöhemmissä käänteissä ainakin joidenkin sen ajan juutalaisten olleen äärimmäisen ahdasmielisiä.

Miksi olisi tarpeen, että Jeesus olisi syntynyt kurjissa oloissa karjasuojassa, joka saattoi olla siivoton? Evankeliumien tarina Jeesus Nasaretilaisesta on sankaritarinoiden arkkityyppi. Sankari syntyy äärimmäisen ankeissa oloissa ja halveksittuna. Erilaisten tapahtumien kautta ja myyttisten avustajien tuella hän nousee tavallisten - siis hyvien - ihmisten sankariksi. Lopulta hän kuitenkin tuhoutuu, koska ihmiset haluavat hänet oman sankariutensa uhriksi. Pääsiäistarinassa kerrotaan, kuinka juutalaisten eliitti kannusti kansaa pyytämään Barabbaan (Bar Abbas = "isästä") vapaaksi Jeesuksen sijaan. Miksi niin kävi, vaikka Jeesuksen kerrotaan tehneen ihmeitä ja puhuneen suuria viisauksia? Mielessäni on tällainen mahdollisuus: Jerusalemin pääsiäisjuhlissa oli valtavasti israelilaisia. Heistä vain osa oli itse nähnyt ja kuullut Nasaretilaisen toimet ja sanat. Loput olivat pelkkien huhujen armoilla, kuin MV-lehteä lukeva rivipersu. Uskoisitko sinä kuulopuheita äpärästä, joka herättelee kuolleita henkiin, etenkin kun tietää väitteen olevan kymmenennen käden tietoa? Eiköhän viisaan ja arvostetun eliitin ollut verrattain helppo saada monet ihmiset kannattamaan omaa näkemystään. Huuhaahemmo ristille ja se siitä! Ensi kuussa kiertää jo uudet huhut.

Eiköhän noita kaikenlaisia ukkeleita tapettu Israelissa. Miksi juuri Jeesus Nasaretilaisen tarina jäi elämään ja muodostui maailmanlaajuisen kultin, kristinuskon, perustaksi? Jeesuksen kuollessa ei vielä ollut mitään huimaa sankaritarinaa vaan huhuja, juoruja, kuulopuheita, pilapuheita, mustamaalausta ja ties mitä. Todennäköisempää on, että antisankaritarina kukoisti. Jeesus Nasaretilaisesta on Raamatun ulkopuolisia, toisistaan riippumattomia kirjallisia muistiinpanoja. Tunnetuimpien tekijät lienevät Josephus ja Tacitus. Kun puhutaan noin 2 000 vuoden takaisista asioista, jossittelun tarve on jopa ilmeinen. Mikään teksti tai historiallinen muistiinpano ei voi olla kiistaton. Vaikka olisi kivenkova ateisti joka ei juuri pohdiskeluihin alennu, on kaiketi pakko tunnustaa, että jotakin erityistä Nasaretin Saarnamiehessä on ollut.

Hyvää joulua mahdollisille lukijoilleni!

Merry Nazareth Man's celebration to all my possible readers!

-ted-