Ymmärtämisen vaikeus


Olen lukenut ja yrittänyt ymmärtää, mistä on tekstianalyysissä on kyse. Silloin opiskeluaikana homma vaikutti hyvinkin helpolta. Nyttemmin tuntuu siltä, että kaikki asiat määritellään negaatioiden kautta. Asiaa äX siis pidetään tärkeänä, mutta se määritellään kertomalla, mitä se ei ole. Olenkohan siis tyhmä, kun oikein pääse juoneen mukaan? Luulisi, että erityisesti tekstin analysoinnissa olisi tarpeen välttää monitulkintaisuutta siinä määrin kuin se on mahdollista. Ja sitä kai voi kutsua tieteeksi, että leikellään kirjoista virkkeitä, suljetaan ne laatikkoon ja ravistamisen jälkeen nostellaan ne liimattavaksi uudelleen uuteen järjestykseen.

Ymmärtäminen on työn este. Kun teksteillä kuuluu olevan lähes rajattomasti merkityksiä, jotka koko ajan pakenevat lukijaansa ja joista oletetaan tehtävän lukuisia tulkintoja, ja kaikki tämä vielä yritetään kertoa jollakin kummallisella metaforakielellä, voinko syyttää itseäni, että koko puuha tuntuu jokseenkin vaikealta?

Ehkä humanistisen tutkimuksen keskeinen idea on jättää osa ymmärtämättä, tehdä tietoisesti lyhytnäköisiä tulkintoja ja ymmärtää tahallaan väärin. Muutoin en voi mitenkään ymmärtää, miten tästä ristikkäisten näkemysten ja vertauskuvien hyllyvästä suosta saa aikaan mitään, mikä tyydyttää edes tutkijaa itseään.

Mitä tarkoittaa ymmärtäminen?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nautical Aesthetics III

Luovaa kielenkäyttöä

Masennuksen hoito