Tiato lisää seksii (Taas niinku iha hirveetä pornoo)
Mä oon muuten nainu aika monen muijan kans. En ees ite tiädä, kui monen, mutta tyyliin sadan. Tai ei ehkä. Mä lakkasi laskemast jo aikaa sitte. En mä sitä paitsi mikää leso oo. Tää ny vaa on mun tapa niinku käydä läpi näit juttui. Niinku ottaa haltuu, kais hiffaat varmaa. En mä väitä et mä aina olisi iha kunnolliseksi itteeni tuntenut. Joskus o aamulla ollu fiilarit aika down. Taas tuli naipoteltuu jonku kans, joka niinku lähti messii vaan ku mä puhui sen daijun sekasi. Mut sitt aika usein o aamullaki ihan jees fiilis, jos vaik on niinku jääny yäksi tai se mimmi on jääny tänne. Juadaa kahvii, syädää mitä on ja joskus vähän viälä duunataan kaikkee. Ain joskus joku mamma vähä niinku koittaa tehdä pesää tänne mun nurkkii, mut sit mun tarttee duunata joku syy mill mä saan sen ulos. Mä voin sit niinku vaik veskistä soittaa toisell kännykäl toisee luuriin, rynnätä vastaan ja puhua siihe jotai siihe tyylii, että siällä olis niinku vaik mun mutsi tai joku. Niinku nyt tajuut, ni se on niinku aikaa lepsuu fuulaa, ett käy selittään jotakin, ett on muka luvannu mennä jätkien kaa johonki. Mihi ihmeesee jätkäporukat muka menee sunnnuntaiaamuna? Mut antaa niinku symppiksen imagen, jos on muka menos mutsille skruudaan tai käyttään isoisää hautausmaalla.
No nyt te tiätenkin luulette että mä olen joku komistus. Ja paskat. Mä olen tavallisena duunipäivänä ihan tusinajätkä. Mulla on vanhat kenkäräyskät, kulahtaneet farkut ja nahkarotsi. Mulla on noi duunit niinku sellasii, ettei siäl kauheesti viitti sprigi päällä ja kraka kaulas hengailla. Tai kyl jotkut vanhemmat tyypit on duunis niinki ja reksi, mut emmä viitti paasaa kakaroill suame sijamuatoi niinku tärkättynä. Niit vit.. harmittaa se muutenki, ku eihän niist niitä juttui bonjaa ku muutamat. Ne muut vaan hengaa siäl ja niit ottaa koteloo. Ne olis mialummi tualla jossai kaduilla polttaas röökii tai hasaa tai päreitää. Ja se sit taas, et mä niinku puhun tälleen, on pualiksi harkittu juttu. Niinku hiffaat, ni pualiksi harkittu on hyvin duunattu. No ei vaan. Mä vaan olen funtsinut, ettei mun tarvi sitä mitenkään julistaa, että yliopisto on niinku käyty ja pari artikkelii on tonne kansainvälisiin julkasuihinkin saatu näytille. Ei ne muijjat tai edes tyäkaverit semmosista yleensä mitään tajuu, paitsi yksi. Ja oppilaille mä sit taas haluun näyttää, etten mä niit kummempi oo. Mutta kyllä mää miinusta syydän jos ysiluakkalaiset puhuu esitelmässään niinku tälleen. Niinku mä just nyt. Kyll niinku pitää osaa puhuu lespaamattaki. Mun luakas ollaan niinku ihmisiks.
Mut ku mä lähde illalla radalle, mä haen tosiaan sprigin esiin ja puen sen päälle ja pistän krakan ja kiiltävät kengät. Mulla on iha hyvä liksa. Jos on kurja sää tai silleen, mä voin niinku mennäkin taksilla. Aika usein mä duunaan niin, et mä sovin paluukyydin jonkun raflan lähelle. Sanotaa nyt kulman taakse tai silleen. En mä jää pilkun jälkeen isojakoon baarin ovelle, että saako sitä pildee vai nou. Jos o seuraa, mä johdatan sen tyylikkäästi taksijonon ohi ja autoon just minuutillee sovittuna aikana. Ja jos muijja on niinku huumorintajunen, ni mä pyydän ett se suhari ajaa siit juattolan ohi. Sillon tällön joku siinä kapakan ovella hiffaa, ett jummi, toi jätkä oli just äsken tässä ja nyt se vetää tästä ohi kumijalalla. Menkää jätkät vaan jonottaan snagarille ja taksijonoon, mä hommasin muijan ja nyt mennään mun luo tai muijan luo tekeen just sitä, mist te jäitte paitsi.
No joo. En mä siis mikää komistus oo. Enkä mä väitä että kaikki mun mimmit olis olleet jotakin ykköstyttöi. Mut kun mä menen baarii, ni mä tiädän mis mä niinku olen hyvä ja mis en. Mä tiädän tasan tarkkaan, ett tällä ulkonäöllä ei ihan ykköspalille kiivetä. Mut mä aika usein mä käyn niinku vaan jututtaan jotaki naista. Mä vähän katon, että olisko siinä joku hiukan seuraa vailla. Kauheen tiivist akkalaumast ei oo järkee yrittää pokaa. Ei ainakaa ennen ku ne on saanut vähä siidua. Eikä se sit mitää, jos muija ei ala jutteleen. Se ei sit o mun muija tai ei ainakaan niinku sillä kertaa. Sit vaan toivotetaa siististi illanjatkoa, katellaan vähän ympärille tai mennään ehkä seuraavaan paikkaan ja yritetään uudestaan. Vonkaamaan mä en jää. Mä en anna itestäni epätoivosta kuvaa. Ja jos vonkaamisella viälä hankkii huamioo, ni saumat on siltä yältä tärvätty.
Kato hommahan menee niin, ett ei ne muijat siällä ihan vaan paskaa jauhamas ole. Aika monella elää niinku takaraivossa hiljanen toive, et jos sittenkin jotai tapahtuis. Kyl ne saattaa olla jossai suhtees ja lähteny muka tyttöjen kaa. Mutt sitte illa aikana se idea muuttuu. Ja mä vaan käyn jutteleen. Ei mulla oo niinku mitään iskureploi. En mä semmosii osaa, ja sit se viäl näkyis naistevessan viimisee koppii asti, että toi o jotai tekaistuu. Mä sanon että hei. En hyvää iltaa. Enkä kysy, että kuis menee, en ainaka aluksi. Ja kyl mä joskus tarjoon juatavaaki. Mut sit mä vaan voin niinku antaa jotain syöttei. Vähän niinku kokeilla, ett mist tää mimmi lähtis jutteleen. Aika usein jotaki sit aukee. Ja sitte on aika helppo siirtyä puhumasta siitä muijasta itestään. Se ei ole yksi eikä kaksi eikä viiskään kertaa, ku mun ei o sen jälkeen tarvinnu tehdä muuta kuunnella. Mut yht juttuu tää kuitenki vaatii. Mun pitää olla vähemmä kännissä. Mut sit taas vähän jotain pitää ottaa, en kai mäkää selvin päin mitää kännistä akkaa viittis katella. Ja kyllä mä myännän, että pari terävää löystyttää kiälenkantoi aika lailla. Ja sit mä voin tiätenki myäntää senkin, et mä nään nuarii tyttöi joka päivä duunis kymmenii. Ne o tiätenki viis tai kymmenen vuatta näitä baarien mimmei nuarempii, mutta kyllä mä niitten kans juttuun tuun. Se on vähä niinku ammattitaitoo. Tytöt koulus ja sit nää vähän isommat raflas puhuu yllättävän samalla tyylillä. Niil niinku ajatukset kiärtää samaa rataa. Ja sit mä voin suaraan sanoo, ett edes tyydyttävä tanssitaito o ihan ykköstä. Jos käy semmonen munkki, et mimmi osaa kans, ja askeltaa muutaman siivon pyärähdyksen ku muut talloo toistes varpaille, ni saanti rupee oleen aika liki.
Mä selostin jo, et friidujen kaa ei jäädä pakkaseen hengaan. Eikä snagarijonoon. Himaan varataan purtavaa tai sit täs lähellä on yks yäkuppila, mis rekkamiähet käy. Snagarijonon välttämisen mä opin varmaa jo enne inttii. Se jono on ihan ykkösmesta, missä niinku koko ilta tärveltyy. Siällä tapellaan, palellaan ja muija ehtii väsähtää ja mä kans. Ja siit ei sit kans vedetä herneit, vaik muija antais pakit vaiks sillon ku skordari on jo rullattu ja terska on huulilla. Se kirpasee kyllä. Mä olen sen muutaman kerran kokenut. Mutta mä olen kokenut senkin, että parin viikon päästä sama mimmi tulee baarissa halaamaan. Se on niinku ihmisyyttä. En mä ole sillon toista tyhjänseisotuskertaa tarjonnu, mutta pitää muistaa pari juttuu. Jotkut naiset diggaa semmosii helvetin itsetietosii komistuksii. Ja ne kattelee niitte perää. Mut paskat siitä. Vaik yhden yän pysäkillä vallitsee periaatteessa muijien markkinat, ni useimmat niistäki on arkoi ja tarttee vähän niinku rohkasuu. Ja vaik ne tykkää katella komistuksii, ni nauramiselle ja itsestään puhumiselle ne on ihan käsittämättömän persoi.
No joo. Sitt ku päästään kämpille ja on ehkä syätykin jotakin ni käydään asiaan. Joskus ei kyl ehdi mitään haukkaamaanka. Jotkut muijat o semmosii et ne niinku iskee kiinni jo hissis, jos ei taksis. Siin ei sit paljo aikailla. Tangat vaa narikkaan ja naimisen tyähön! Jotkut haluaa vähä pussailla ja jutskaa viäl, ja niit pitää sit nätisti halitella, ja niinku lämmitellä vähä viäl. Aika monet haluu ihan perussettii. Lähetyssaarnaajaa tai tulla hajareisi syliin tai silleen. Mutta kyllä siinä mun otoksessa on kaikkee kummaaki nähty ja koettu. Se oli jo vähä yllättävää ku yks muija suunnillee anelemalla pyysi naimaan pebaan. Ei tarvinnu kahesti ruinaa, kyllä mä sitä tuuttasin beerappuunki. Yks mimmi halus et kusen sen päälle, mikä oli kyl vähä outoo. Mut en mä siin sit liikaa äimistelly. Mentii ton kylppärii ja mä heitin kepillisen sen päälle. Tuntu kyl aika pöljältä. Mut sit me vaa suihkuteltii ja mentii viäl vähän lähenteleen. Ja kaikenmoisia peiponpesiä on tullut koettua. On ollu härppähuulii ja viivapillui. Ja isoja bosia ja sellasii ku ei o ku melkee pelkät nännit. Ja on ollut laihio muijii ja sit vähän pyöreempii.
Ja sit yks semmonen täti, ku mä luulin häpeeväni silmät päästäni ku lähin sen matkaa. Mä taisin sittenki ottaa pari liikaa tai jotaki. Se oli iso. Siis joka suuntaan. Vissiin 10 senttii pitempi ku mä, enkä tiädä, paljonko paino. En yrittänytkään nostaa. Mentiin sen himaa, ni siellä oli semmonen vanhempi äijä. Harmaa pää ja silleen, enkä kyllä tiiä, ei se sen faija ainaka voinut olla, semmone snadi taata. No se vaan vähä aikaa tsiigas ja meni sit omaa kämppääs. Mut se muija. Mä en niin diggaa kiroilust. Se ei niinku sovi ainaka jos haluu jotaki. Mut nyt o pakko. Jumalaut, se osas. Se o oikeestaa ainoo kerta ku musta o tuntunut, että mut iskettii ja hoidettii. Se otti suuhunsa niinku juurta myäte, vaik mulla seiso ku betonipylväs. Ja se pillu. Se oli parturoinu silleen että oli vaan piäni viiva, ja musta tuntu että se pillu olis syänyt mut jos olisin vaan antanut. En tiiä millä kuulilla se oli sitä värkkiään treenannu, mut en mä o monta kertaa eläissäni pystyny heti jatkamaan ku o saanu. Se oli ihan friikkii. Ja me naitiin kauan. Mä ehdin unohtaa sen taatan, mut ku mä sit lähdin kuselle, ni se taata läähätti siäl omassa kamarissaan. Mä luulen et se näki jostai, mitä mä sen muijan kanssa duunasin. Eka meinas mennä käpy kaasariin. Mut siinä kustessani mä kelasin, että vitut. Ei se äijä mua häiri mitenkä. Mä menin takasin sinne lemmennäyttämölle ja me naitiin sit viäl aika tovi. Ja voi hesus, että se muija vikisi.
Sitte oli yks muija, se oli kerta kaikkiaa loistotapaus. SE olis saanu jäädä mun luo vaik saman tiän. Mun tarttee sanoo, et menin omaan lankaani. Tää mimmi kaiveli musta niinku koko elämäntarinan ja silleen. Me mentiin mun luukulle ja halus heti ruokapöydällä. Se opiskeli jotaki... no en nyt muista. Sanotaan nyt vaikka että estetiikkaa. Tai jotaki muuta syvähumanistista. Me siis naitii ihan tolkuttomasti, ja musta tuntu, että miäskuntoo piisaa vaikka viideksi päiväksi. Se selitti mulle kaikkee koko ajan. Tee silleen ja tuu tälleen. Ja sit se siis siinä naidessa komentoi kaiken maailman asioita. Mä olin ihan ihmeissä. Yks selittää jotakin syväekologisii teoriot, vääntää niiden pohjalta iha hulvatonta pilaa jotenki... ei se ollu mikään friikki. Se gimma vaan oli hanskannut ne jutut nii, ett se pysty muutamal sanal vyöryttään jostaki Wittgensteinin peliteoriast ihan järjettömän hauskoi juttui. Jos mä oon rehelline, ni jossai vaiheessa meinas stondis kadota nauramise takii. Siis yks kesken panemisen sanoo sen "Wovon mann nicht sprechen kann, darüber muss mann schweigen." (Mistä ei voi puhua, siitä pitää vaieta. Eli on olemassa kielen ulkopuolista todellisuutta, mutta siitä ei oikeastaan voi puhua.) Ja jotenkin se sopi just siihen tilanteeseen. Yks niinku rähmii mahallaan pöydällä, mä nain sitä takaa ja tää pauhaa filosofiaa. Sillä oli semmoset jännät, kapeet kasvot. Se oli tosi söpö. Ei silleen hyvännäkönen, mitä ny yleensä hyvännäköseks sanotaa. Eikä se ollu edes hoikka. Se oli laiha. Jotenkin hellyttävän näkönen. Mutta mun on pakko sanoo, ett sil oli niinku henkine yliote koko aja. Vaik se oli varmaa ainaki kaheksa vuatta nuarempiki.
Sit se aamulla viälä tuli pussaamaan ja halimaan ja halus mun numeron ja kaikkee. Mä olisin sillä sekunnilla ollut valmis Ihan. Mihin. Vain. että se friidu olis jäänyt viälä. Mut se meni. Ja mä sit tein jotaki mitä en o ikinä tehny. Jotaki mikä must o lähinnä pliisuu. Mä oon aina kelannu, että ku muija katoo oven taa, ni se siitä - jos ei muusta ole ollu puhe. Ja yleensä ei oo. Mä meni ja haisteli sitä tyynyy, minkä mä annoi sille yäksi. Ja sit ku mä olin haistellu, mä menin keittiöö ja istui pöydä viäres ja kelasin. Mä sit kyl sain numerotiadustelust kaikkii sen tiatoi, mut ei se ikinä vastannu puhelimeenka. Enkä mä ole niitä tyyppei, jotka menee toiste nurkkii kyttäämään. Naisten luakse mennää ovesta, ollaan tahdikkaita ja kuljetaa niinku keskellä huanetta. Jos rupee luuhaan nurkis tai lähettelee jotaki hämärii kukkalähetyksii, ni mistä sen tiätää, mitä kauheeta saa aikaa. Jos sil tytöl vaik oli joku vakihoito ja jätkäkaveri tai joku vaik. Ni mähän olisin voinu aiheuttaa hirveen hämmingin. Ja siinä ainakaan mä en olis voittanu mitää.
Mä etin sitä mimmii kauan tualt stadin yästä. Mä kiärsin monta viikkoo kapakasta toisee, et näkisin sen. Mä kävin yliopistolla kattomas, mut en nähny ku nimen jossain mainokses seinällä. Mä en vissiin viikkoihin pokannu ketää, enkä lähteny kenenkä messii. Se oli jotai syksyy ku mä tapasi sen, ja mä muistan että viälä vappubileissäki mä olin vähä vaisu sen takii. Siinä meinas duunitkin lähtee luisuun kaltevaa pintaa, kun mä en oikeen jaksanu keskittyy. Mutt ihmine o kummalline. Kyll mä sit löysin taas niinku itteni. Mä styylasin vähän aikaa yhden tyäkaverin kans, mut se sit vaan kuivu kokoon. Et niinku sen jälkee mä oon taas kiärrelly Stadin yässä ja bylsiny millon ketäki.
No nyt te tiätenkin luulette että mä olen joku komistus. Ja paskat. Mä olen tavallisena duunipäivänä ihan tusinajätkä. Mulla on vanhat kenkäräyskät, kulahtaneet farkut ja nahkarotsi. Mulla on noi duunit niinku sellasii, ettei siäl kauheesti viitti sprigi päällä ja kraka kaulas hengailla. Tai kyl jotkut vanhemmat tyypit on duunis niinki ja reksi, mut emmä viitti paasaa kakaroill suame sijamuatoi niinku tärkättynä. Niit vit.. harmittaa se muutenki, ku eihän niist niitä juttui bonjaa ku muutamat. Ne muut vaan hengaa siäl ja niit ottaa koteloo. Ne olis mialummi tualla jossai kaduilla polttaas röökii tai hasaa tai päreitää. Ja se sit taas, et mä niinku puhun tälleen, on pualiksi harkittu juttu. Niinku hiffaat, ni pualiksi harkittu on hyvin duunattu. No ei vaan. Mä vaan olen funtsinut, ettei mun tarvi sitä mitenkään julistaa, että yliopisto on niinku käyty ja pari artikkelii on tonne kansainvälisiin julkasuihinkin saatu näytille. Ei ne muijjat tai edes tyäkaverit semmosista yleensä mitään tajuu, paitsi yksi. Ja oppilaille mä sit taas haluun näyttää, etten mä niit kummempi oo. Mutta kyllä mää miinusta syydän jos ysiluakkalaiset puhuu esitelmässään niinku tälleen. Niinku mä just nyt. Kyll niinku pitää osaa puhuu lespaamattaki. Mun luakas ollaan niinku ihmisiks.
Mut ku mä lähde illalla radalle, mä haen tosiaan sprigin esiin ja puen sen päälle ja pistän krakan ja kiiltävät kengät. Mulla on iha hyvä liksa. Jos on kurja sää tai silleen, mä voin niinku mennäkin taksilla. Aika usein mä duunaan niin, et mä sovin paluukyydin jonkun raflan lähelle. Sanotaa nyt kulman taakse tai silleen. En mä jää pilkun jälkeen isojakoon baarin ovelle, että saako sitä pildee vai nou. Jos o seuraa, mä johdatan sen tyylikkäästi taksijonon ohi ja autoon just minuutillee sovittuna aikana. Ja jos muijja on niinku huumorintajunen, ni mä pyydän ett se suhari ajaa siit juattolan ohi. Sillon tällön joku siinä kapakan ovella hiffaa, ett jummi, toi jätkä oli just äsken tässä ja nyt se vetää tästä ohi kumijalalla. Menkää jätkät vaan jonottaan snagarille ja taksijonoon, mä hommasin muijan ja nyt mennään mun luo tai muijan luo tekeen just sitä, mist te jäitte paitsi.
No joo. En mä siis mikää komistus oo. Enkä mä väitä että kaikki mun mimmit olis olleet jotakin ykköstyttöi. Mut kun mä menen baarii, ni mä tiädän mis mä niinku olen hyvä ja mis en. Mä tiädän tasan tarkkaan, ett tällä ulkonäöllä ei ihan ykköspalille kiivetä. Mut mä aika usein mä käyn niinku vaan jututtaan jotaki naista. Mä vähän katon, että olisko siinä joku hiukan seuraa vailla. Kauheen tiivist akkalaumast ei oo järkee yrittää pokaa. Ei ainakaa ennen ku ne on saanut vähä siidua. Eikä se sit mitää, jos muija ei ala jutteleen. Se ei sit o mun muija tai ei ainakaan niinku sillä kertaa. Sit vaan toivotetaa siististi illanjatkoa, katellaan vähän ympärille tai mennään ehkä seuraavaan paikkaan ja yritetään uudestaan. Vonkaamaan mä en jää. Mä en anna itestäni epätoivosta kuvaa. Ja jos vonkaamisella viälä hankkii huamioo, ni saumat on siltä yältä tärvätty.
Kato hommahan menee niin, ett ei ne muijat siällä ihan vaan paskaa jauhamas ole. Aika monella elää niinku takaraivossa hiljanen toive, et jos sittenkin jotai tapahtuis. Kyl ne saattaa olla jossai suhtees ja lähteny muka tyttöjen kaa. Mutt sitte illa aikana se idea muuttuu. Ja mä vaan käyn jutteleen. Ei mulla oo niinku mitään iskureploi. En mä semmosii osaa, ja sit se viäl näkyis naistevessan viimisee koppii asti, että toi o jotai tekaistuu. Mä sanon että hei. En hyvää iltaa. Enkä kysy, että kuis menee, en ainaka aluksi. Ja kyl mä joskus tarjoon juatavaaki. Mut sit mä vaan voin niinku antaa jotain syöttei. Vähän niinku kokeilla, ett mist tää mimmi lähtis jutteleen. Aika usein jotaki sit aukee. Ja sitte on aika helppo siirtyä puhumasta siitä muijasta itestään. Se ei ole yksi eikä kaksi eikä viiskään kertaa, ku mun ei o sen jälkeen tarvinnu tehdä muuta kuunnella. Mut yht juttuu tää kuitenki vaatii. Mun pitää olla vähemmä kännissä. Mut sit taas vähän jotain pitää ottaa, en kai mäkää selvin päin mitää kännistä akkaa viittis katella. Ja kyllä mä myännän, että pari terävää löystyttää kiälenkantoi aika lailla. Ja sit mä voin tiätenki myäntää senkin, et mä nään nuarii tyttöi joka päivä duunis kymmenii. Ne o tiätenki viis tai kymmenen vuatta näitä baarien mimmei nuarempii, mutta kyllä mä niitten kans juttuun tuun. Se on vähä niinku ammattitaitoo. Tytöt koulus ja sit nää vähän isommat raflas puhuu yllättävän samalla tyylillä. Niil niinku ajatukset kiärtää samaa rataa. Ja sit mä voin suaraan sanoo, ett edes tyydyttävä tanssitaito o ihan ykköstä. Jos käy semmonen munkki, et mimmi osaa kans, ja askeltaa muutaman siivon pyärähdyksen ku muut talloo toistes varpaille, ni saanti rupee oleen aika liki.
Mä selostin jo, et friidujen kaa ei jäädä pakkaseen hengaan. Eikä snagarijonoon. Himaan varataan purtavaa tai sit täs lähellä on yks yäkuppila, mis rekkamiähet käy. Snagarijonon välttämisen mä opin varmaa jo enne inttii. Se jono on ihan ykkösmesta, missä niinku koko ilta tärveltyy. Siällä tapellaan, palellaan ja muija ehtii väsähtää ja mä kans. Ja siit ei sit kans vedetä herneit, vaik muija antais pakit vaiks sillon ku skordari on jo rullattu ja terska on huulilla. Se kirpasee kyllä. Mä olen sen muutaman kerran kokenut. Mutta mä olen kokenut senkin, että parin viikon päästä sama mimmi tulee baarissa halaamaan. Se on niinku ihmisyyttä. En mä ole sillon toista tyhjänseisotuskertaa tarjonnu, mutta pitää muistaa pari juttuu. Jotkut naiset diggaa semmosii helvetin itsetietosii komistuksii. Ja ne kattelee niitte perää. Mut paskat siitä. Vaik yhden yän pysäkillä vallitsee periaatteessa muijien markkinat, ni useimmat niistäki on arkoi ja tarttee vähän niinku rohkasuu. Ja vaik ne tykkää katella komistuksii, ni nauramiselle ja itsestään puhumiselle ne on ihan käsittämättömän persoi.
No joo. Sitt ku päästään kämpille ja on ehkä syätykin jotakin ni käydään asiaan. Joskus ei kyl ehdi mitään haukkaamaanka. Jotkut muijat o semmosii et ne niinku iskee kiinni jo hissis, jos ei taksis. Siin ei sit paljo aikailla. Tangat vaa narikkaan ja naimisen tyähön! Jotkut haluaa vähä pussailla ja jutskaa viäl, ja niit pitää sit nätisti halitella, ja niinku lämmitellä vähä viäl. Aika monet haluu ihan perussettii. Lähetyssaarnaajaa tai tulla hajareisi syliin tai silleen. Mutta kyllä siinä mun otoksessa on kaikkee kummaaki nähty ja koettu. Se oli jo vähä yllättävää ku yks muija suunnillee anelemalla pyysi naimaan pebaan. Ei tarvinnu kahesti ruinaa, kyllä mä sitä tuuttasin beerappuunki. Yks mimmi halus et kusen sen päälle, mikä oli kyl vähä outoo. Mut en mä siin sit liikaa äimistelly. Mentii ton kylppärii ja mä heitin kepillisen sen päälle. Tuntu kyl aika pöljältä. Mut sit me vaa suihkuteltii ja mentii viäl vähän lähenteleen. Ja kaikenmoisia peiponpesiä on tullut koettua. On ollu härppähuulii ja viivapillui. Ja isoja bosia ja sellasii ku ei o ku melkee pelkät nännit. Ja on ollut laihio muijii ja sit vähän pyöreempii.
Ja sit yks semmonen täti, ku mä luulin häpeeväni silmät päästäni ku lähin sen matkaa. Mä taisin sittenki ottaa pari liikaa tai jotaki. Se oli iso. Siis joka suuntaan. Vissiin 10 senttii pitempi ku mä, enkä tiädä, paljonko paino. En yrittänytkään nostaa. Mentiin sen himaa, ni siellä oli semmonen vanhempi äijä. Harmaa pää ja silleen, enkä kyllä tiiä, ei se sen faija ainaka voinut olla, semmone snadi taata. No se vaan vähä aikaa tsiigas ja meni sit omaa kämppääs. Mut se muija. Mä en niin diggaa kiroilust. Se ei niinku sovi ainaka jos haluu jotaki. Mut nyt o pakko. Jumalaut, se osas. Se o oikeestaa ainoo kerta ku musta o tuntunut, että mut iskettii ja hoidettii. Se otti suuhunsa niinku juurta myäte, vaik mulla seiso ku betonipylväs. Ja se pillu. Se oli parturoinu silleen että oli vaan piäni viiva, ja musta tuntu että se pillu olis syänyt mut jos olisin vaan antanut. En tiiä millä kuulilla se oli sitä värkkiään treenannu, mut en mä o monta kertaa eläissäni pystyny heti jatkamaan ku o saanu. Se oli ihan friikkii. Ja me naitiin kauan. Mä ehdin unohtaa sen taatan, mut ku mä sit lähdin kuselle, ni se taata läähätti siäl omassa kamarissaan. Mä luulen et se näki jostai, mitä mä sen muijan kanssa duunasin. Eka meinas mennä käpy kaasariin. Mut siinä kustessani mä kelasin, että vitut. Ei se äijä mua häiri mitenkä. Mä menin takasin sinne lemmennäyttämölle ja me naitiin sit viäl aika tovi. Ja voi hesus, että se muija vikisi.
Sitte oli yks muija, se oli kerta kaikkiaa loistotapaus. SE olis saanu jäädä mun luo vaik saman tiän. Mun tarttee sanoo, et menin omaan lankaani. Tää mimmi kaiveli musta niinku koko elämäntarinan ja silleen. Me mentiin mun luukulle ja halus heti ruokapöydällä. Se opiskeli jotaki... no en nyt muista. Sanotaan nyt vaikka että estetiikkaa. Tai jotaki muuta syvähumanistista. Me siis naitii ihan tolkuttomasti, ja musta tuntu, että miäskuntoo piisaa vaikka viideksi päiväksi. Se selitti mulle kaikkee koko ajan. Tee silleen ja tuu tälleen. Ja sit se siis siinä naidessa komentoi kaiken maailman asioita. Mä olin ihan ihmeissä. Yks selittää jotakin syväekologisii teoriot, vääntää niiden pohjalta iha hulvatonta pilaa jotenki... ei se ollu mikään friikki. Se gimma vaan oli hanskannut ne jutut nii, ett se pysty muutamal sanal vyöryttään jostaki Wittgensteinin peliteoriast ihan järjettömän hauskoi juttui. Jos mä oon rehelline, ni jossai vaiheessa meinas stondis kadota nauramise takii. Siis yks kesken panemisen sanoo sen "Wovon mann nicht sprechen kann, darüber muss mann schweigen." (Mistä ei voi puhua, siitä pitää vaieta. Eli on olemassa kielen ulkopuolista todellisuutta, mutta siitä ei oikeastaan voi puhua.) Ja jotenkin se sopi just siihen tilanteeseen. Yks niinku rähmii mahallaan pöydällä, mä nain sitä takaa ja tää pauhaa filosofiaa. Sillä oli semmoset jännät, kapeet kasvot. Se oli tosi söpö. Ei silleen hyvännäkönen, mitä ny yleensä hyvännäköseks sanotaa. Eikä se ollu edes hoikka. Se oli laiha. Jotenkin hellyttävän näkönen. Mutta mun on pakko sanoo, ett sil oli niinku henkine yliote koko aja. Vaik se oli varmaa ainaki kaheksa vuatta nuarempiki.
Sit se aamulla viälä tuli pussaamaan ja halimaan ja halus mun numeron ja kaikkee. Mä olisin sillä sekunnilla ollut valmis Ihan. Mihin. Vain. että se friidu olis jäänyt viälä. Mut se meni. Ja mä sit tein jotaki mitä en o ikinä tehny. Jotaki mikä must o lähinnä pliisuu. Mä oon aina kelannu, että ku muija katoo oven taa, ni se siitä - jos ei muusta ole ollu puhe. Ja yleensä ei oo. Mä meni ja haisteli sitä tyynyy, minkä mä annoi sille yäksi. Ja sit ku mä olin haistellu, mä menin keittiöö ja istui pöydä viäres ja kelasin. Mä sit kyl sain numerotiadustelust kaikkii sen tiatoi, mut ei se ikinä vastannu puhelimeenka. Enkä mä ole niitä tyyppei, jotka menee toiste nurkkii kyttäämään. Naisten luakse mennää ovesta, ollaan tahdikkaita ja kuljetaa niinku keskellä huanetta. Jos rupee luuhaan nurkis tai lähettelee jotaki hämärii kukkalähetyksii, ni mistä sen tiätää, mitä kauheeta saa aikaa. Jos sil tytöl vaik oli joku vakihoito ja jätkäkaveri tai joku vaik. Ni mähän olisin voinu aiheuttaa hirveen hämmingin. Ja siinä ainakaan mä en olis voittanu mitää.
Mä etin sitä mimmii kauan tualt stadin yästä. Mä kiärsin monta viikkoo kapakasta toisee, et näkisin sen. Mä kävin yliopistolla kattomas, mut en nähny ku nimen jossain mainokses seinällä. Mä en vissiin viikkoihin pokannu ketää, enkä lähteny kenenkä messii. Se oli jotai syksyy ku mä tapasi sen, ja mä muistan että viälä vappubileissäki mä olin vähä vaisu sen takii. Siinä meinas duunitkin lähtee luisuun kaltevaa pintaa, kun mä en oikeen jaksanu keskittyy. Mutt ihmine o kummalline. Kyll mä sit löysin taas niinku itteni. Mä styylasin vähän aikaa yhden tyäkaverin kans, mut se sit vaan kuivu kokoon. Et niinku sen jälkee mä oon taas kiärrelly Stadin yässä ja bylsiny millon ketäki.
Kommentit