Roskat roskiin!
Alkaisi olla aika uudistaa tätä blogia. Tapasin taannoin erään kustannustoimittajan, joka lupasi katsella tekstejäni ja kommentoida niitä. Yritin ohjata hänet parhaina pitämieni tekstieni pariin. Aika ajoin netissä seikkaillessani olen maininnut blogistani, ja sana- ja ajatusleikeistä innostuneet ihmiset ovat tavanneet juuttua lueskelemaan näitä esseenteelmiä. Uskon, että näillä jutuilla on oma edes jokin arvo, vaikkei tästä ole mitään tuhansien ja taas tuhansien lukijoiden suosikkia tullutkaan. Yksikään näistä kirjoituksista ei viimeistelty. Monet ovat vain keskinkertaista kiukuttelua. Uusien ajatusten syntyminen vaatii kovaa lukemista, ja useimmat uusina pitämäni ajatukset osoittautuvat pian moneen kertaan kirjoitetuiksi ja käsitellyiksi. Esseiden tuottaminen on taiteilua ainakin siinä mielessä, että innostus vaihtelee ja ideat käyvät toisinaan vähiin. Ja nyt ne tosiaan ovat vähissä. Olen kuitenkin aloittanut väitöskirjan tekemisen, mikä edellyttää ahkeraa lukemista. Uskoisi